selviäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
selviäminen
- humalasta toipuminen
- selvityksen tuloksen saaminen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selviäminen | selviämiset |
| genetiivi | selviämisen | selviämisten selviämisien |
| partitiivi | selviämistä | selviämisiä |
| akkusatiivi | selviäminen; selviämisen |
selviämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selviämisessä | selviämisissä |
| elatiivi | selviämisestä | selviämisistä |
| illatiivi | selviämiseen | selviämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selviämisellä | selviämisillä |
| ablatiivi | selviämiseltä | selviämisiltä |
| allatiivi | selviämiselle | selviämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selviämisenä (selviämisnä) |
selviämisinä |
| translatiivi | selviämiseksi | selviämisiksi |
| abessiivi | selviämisettä | selviämisittä |
| instruktiivi | – | selviämisin |
| komitatiivi | – | selviämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | selviämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
selviämis- | |