helppo
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
helppo (1-B) (komparatiivi helpompi, superlatiivi helpoin) (taivutus[luo])
- joka ei tuota vaikeuksia, yksinkertainen ymmärtää, ei työläs, ei vaikea
- (puhekieltä) seksuaaliseen kanssakäymiseen suostuvainen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhelpːo/
- tavutus: help‧po
Etymologia[muokkaa]
Germaanisesta sanasta *helpō-. Kognaatteja ovat esimerkiksi englannin help ja ruotsin hjälp.
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: helposti, helppoudella
- substantiivit: helppous
- verbit: helpontaa, helpontua, helpota, helpottaa, helpottua
Yhdyssanat[muokkaa]
helppoheikki, helppohintainen, helppohoitoinen, helppokulkuinen, helppokäyttöinen, helppoliukoinen, helppolukuinen, helpposivelteinen, helppotajuinen, helppotöinen, helppoymmärteinen
Vastakohta[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- helppo Kielitoimiston sanakirjassa