Siirry sisältöön

muu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Interjektio

[muokkaa]

muu

  1. (onomatopoeettinen) lehmän ääni, ammunta ”ammuu”

Ääntäminen

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Pronomini

[muokkaa]

muu (18)

  1. (indefiniittinen) joku tai jokin toinen, ei se henkilö tai asia, josta aiemmin on puhuttu
    Muut olisivat tehneet sen toisin.
    Oli siellä muitakin.
    Muu ei tullut edes mieleeni.
    Muu on täysin turhaa.

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muu muut
genetiivi muun muiden
muitten
partitiivi muta muita
akkusatiivi muu; muun muut
sisäpaikallissijat
inessiivi muussa muissa
elatiivi muusta muista
illatiivi muuhun muihin
ulkopaikallissijat
adessiivi muulla muilla
ablatiivi muulta muilta
allatiivi muulle muille
muut sijamuodot
essiivi muuna muina
translatiivi muuksi muiksi
abessiivi muutta muitta
instruktiivi muin
komitatiivi muine

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Idiomit

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • muu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 630, 667, 714 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Inarinsaame

[muokkaa]

Pronomini

[muokkaa]

muu

  1. (persoonapronomini, taivutusmuoto) genetiivimuoto sanasta mun

Viro

[muokkaa]

Pronomini

[muokkaa]

muu (gen muu, part muud)

  1. (indefiniittinen) toinen, muu
    saag ja muud tööriistad – saha ja muut työkalut
    ei midagi muud – ei mitään muuta
    Mina olen alati seal, kus muudki. – Olen aina siellä, missä muutkin.

Taivutus

[muokkaa]
  • monikon partitiivi: muid

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Yhdyssanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]