ammunta

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ammunta (9-J)

  1. ampuminen, tulitus
    Ammunta lakkasi.
  2. ampumaurheilu
  3. ampumakilpailu tai -harjoitus
  4. ammumisen ääni
    Navetasta kuului lehmien ammuntaa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈɑ̝mːun̪t̪ɑ̝]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ammunta ammunnat
genetiivi ammunnan ammuntojen
(ammuntain)
partitiivi ammuntaa ammuntoja
akkusatiivi ammunta; ammunnan ammunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi ammunnassa ammunnoissa
elatiivi ammunnasta ammunnoista
illatiivi ammuntaan ammuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ammunnalla ammunnoilla
ablatiivi ammunnalta ammunnoilta
allatiivi ammunnalle ammunnoille
muut sijamuodot
essiivi ammuntana ammuntoina
translatiivi ammunnaksi ammunnoiksi
abessiivi ammunnatta ammunnoitta
instruktiivi ammunnoin
komitatiivi ammuntoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • ampuminen: verbistä ampua
  • ammuminen: verbistä ammua

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hakuammunta, haulikkoammunta, hirviammunta, ilmapistooliammunta, isopistooliammunta, jousiammunta, kilpa-ammunta, kouluammunta, koulutusammunta, kovapanosammunta, kuvioammunta, lentoonammunta, pistooliammunta, pystyammunta, skeet-ammunta, suora-ammunta, taisteluammunta, tarkistusammunta, tarkkuusammunta, tauluammunta, trap-ammunta, tykistöammunta, urheiluammunta, vaistoammunta, vakiopistooliammunta, vapaakivääriammunta, vapaapistooliammunta, villikarjuammunta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ammunta Kielitoimiston sanakirjassa