asia

Wikisanakirjasta
Katso myös: Asia, Ásia

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

asia

  1. (puhekieltä, myös yhdyssanojen alkuosana) asiallinen, mainio
    Älyttömän hyvä löytö tällane blogi mis kerranki on asia meininki.
    Käytetty 350D on varmasti vielä ihan asia laite.

Substantiivi[muokkaa]

asia (12)

  1. (arkikieli) konkreettinen esine, tavara
    Sulla on kauheesti ihania asioita!
  2. abstrakti seikka; käsiteltävä tapaus, juttu; aihe
    yksinkertainen asia
    Monet asiat puhuvat sen puolesta.
    Asian hoito on kesken.
    Asiasta toiseen: kuinka se ...
    Palataanpa itse asiaan!
  3. johonkin alaan kuuluvat aiheet
  4. jonkin poliittisen toiminnan ala, tavoitteellinen pyrkimys; jonkin etu
    Se on kaikkien suomalaisten asia.
    Hän ajaa rauhan asiaa.
  5. (oikeustiede) juttu, oikeusjuttu; samaan tapaukseen liittyvien osasten kokonaisuus, joka on siirretty tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen käsittelyyn ja ratkaistavaksi
    Asian käsittely menee korkeimpaan oikeuteen.
  6. hoidettava tehtävä, toimi; asiointi
    Minulla on asioita hoidettavana kaupungilla.
    Mitä asiasi koskee?
  7. viestinnän uskottava tai merkittävä informaatiosisältö; substanssi; tosiasia, fakta, sisältö
    Hänen puheessaan on paljon sanoja, mutta vähän asiaa.
    Asiakysymyksistä vallitsee laaja yksimielisyys, mutta yksityiskohdista vielä neuvotellaan.
    Puhu asiaa!
    Käydään kiertelemättä itse asiaan.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈɑsiɑ]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: a‧si‧a

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi asia asiat
genetiivi asian asioiden
asioitten
(asiain)
partitiivi asiaa asioita
akkusatiivi asia;
asian
asiat
sisäpaikallissijat
inessiivi asiassa asioissa
elatiivi asiasta asioista
illatiivi asiaan asioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi asialla asioilla
ablatiivi asialta asioilta
allatiivi asialle asioille
muut sijamuodot
essiivi asiana asioina
translatiivi asiaksi asioiksi
abessiivi asiatta asioitta
instruktiivi asioin
komitatiivi asioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo asia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

asia-aine, asia-aines, asiaankuulumaton, asiaankuuluva, asiaankuuluvuus, asiahakemisto, asiainhoitaja, asiaintila, asiajärjestys, asiakirja, asiakohta, asiakokonaisuus, asialegitimaatio, asialinja, asialista, asiamies, asianajaja, asianhaara, asianlaita, asianmukaisuus, asianomainen, asianomistaja, asianosainen, asianosallinen, asiantila, asiantuntija, asiaohjelma, asiaopetus, asiapaperi, asiapitoinen, asiapoika, asiaproosa, asiasana, asiasisällys, asiasisältö, asiasuomi, asiatarkkuus, asiateksti, asiatieto, asiatuttava, asiatyttö, asiatyyli, asiavaltuus, asiavirhe, asiaväite, asiayhteys, avioeroasia, hakemusasia, hallintoasia, hallintolainkäyttöasia, ilmoitusasia, järjestysasia, kunnia-asia, kurinpitoasia, käräjäasia, lakiasia, liikeasia, makuasia, naisasia, naisasialiike, naisasianainen, oikeusasia, omantunnonasia, pankkiasia, perheasia, perusasia, pikkuasia, poliisiasia, pääasia, raha-asia, rauhanasia, riita-asia, rikosasia, siviiliasia, sivuasia, sydämenasia, talousasia, tasa-arvoasia, tosiasia, tunneasia, tuomioistuinasia, työasia, täysistuntoasia, uskonasia, virka-asia, yksityisasia, ympäristöasia

Anagrammit[muokkaa]

aasi, aisa

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • asia Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

asia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta as

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈɑsːiɑ]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: as‧i‧a

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

asia f. (monikko asias)

  1. (kaivosala, argentiinanespanjaa, bolivianespanjaa, perunespanjaa) kaivoksessa tapahtunut sortuma

Ääntäminen[muokkaa]

Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: a‧sia

Etymologia[muokkaa]

  • aimaran kielen sanasta aysa (”romahdus”)

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi asia asiae
akkusatiivi asiam asiās
genetiivi asiae asiārum
datiivi asiae asiīs
ablatiivi asiā asiīs

asia f. (1)

  1. eräs rukiin laji

Ääntäminen[muokkaa]

  • (klassinen latina) /ˈasia/
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: a‧si‧a

Aiheesta muualla[muokkaa]

Félix Gaffiot: Dictionnaire Illustré Latin-Français, Hachette (1934): ”asia”