asiaton

Suomi

Adjektiivi

asiaton (34-C) (komparatiivi asiattomampi, superlatiivi asiattomin) (taivutus[luo])

1. ilman asiaa liikkeellä oleva; sellainen, jolla ei ole määrättyä asiaa hoidettavanaan

   asiaton oleskelu kielletty

2. epäasiallinen, sopimaton; yleensä asiaan liittymätön, henkilökohtaisuuksiin menevä tai vähättelevä

   Tuo oli aivan asiaton kommentti!

   asiaton kohtelu

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑsiˌɑt̪on/
• tavutus: a‧si‧a‧ton

Etymologia

sanan asia vartalosta asia- ja suffiksista -ton

Liittyvät sanat

Johdokset

• adverbit: asiattomasti
• substantiivit: asiattomuus

Vastakohta

• asiallinen

Anagrammit

antoisa, isontaa, tosiaan

Substantiivi

asiaton

1. vailla asiaa oleva, asiaan kuulumaton henkilö

   Asiattomilta pääsy kielletty.

   Soita kelloa! Asiattomat älköön vaivutuko.

   Kulku asiattomilta kielletty.

Aiheesta muualla

• asiaton Kielitoimiston sanakirjassa