vika
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Pronomini[muokkaa]
vika (9)
- (arkikieltä) viimeinen
- Tämä on kyllä vika kerta, kun astun jalallani tähän mestaan!
Käännökset[muokkaa]
1. viimeinen
Ks. viimeinen |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vika Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
- toimintahäiriö
- Vika on keskeyttänyt prosessin.
- virhe, puute
- Onko autossa vikoja?
- syy
- Se ei ollut minun vikani.
- (arkikieltä) viimeinen
- Jäin vikaksi!
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋikɑ/
- tavutus: vi‧ka
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vika | viat |
genetiivi | vian | vikojen (vikain) |
partitiivi | vikaa | vikoja |
akkusatiivi | vika; vian |
viat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viassa | vioissa |
elatiivi | viasta | vioista |
illatiivi | vikaan | vikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vialla | vioilla |
ablatiivi | vialta | vioilta |
allatiivi | vialle | vioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vikana | vikoina |
translatiivi | viaksi | vioiksi |
abessiivi | viatta | vioitta |
instruktiivi | – | vioin |
komitatiivi | – | vikoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | via- | |
vahva vartalo | vika- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: viallinen, viaton
- substantiivit: viallisuus, vikaisuus
Yhdyssanat[muokkaa]
jalkavika, kehitysvika, konevika, kulumisvika, kuulovika, käsivika, laatuvika, linjavika, lonkkavika, läppävika, moottorivika, pikkuvika, pintavika, puhevika, purentavika, rakennevika, ryhtivika, selkävika, sukuvika, sydänhermovika, sydänvika, syntymävika, sähkövika, tekovika, valmistusvika, valuvika, vikahälytys, vikailmoitus, vikakierre, vikapaikka, vikapisto, vikapää, vikasieto, vikasietoisuus, vikasoitto, vikatiheys, vikatikki, vikatilanne, vikatilasto, värivika, ässävika
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vika Kielitoimiston sanakirjassa
Islanti[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Taivutus | |||||
---|---|---|---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko | |||
epämääräinen | määräinen | epämääräinen | määräinen | ||
nominatiivi | vika | vikan | vikur | vikurnar | |
akkusatiivi | viku | vikuna | vikur | vikurnar | |
datiivi | viku | vikunni | vikum | vikunum | |
genetiivi | viku | vikunnar | vika | vikanna |
vika f.
Ruotsi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vika (epäsäännöllinen)
- taittaa; laskostaa
- refl.: vika sig taipua (myös kuvaannollisesti)
- Brå viker sig för politisk press (svd.se)
- Brå [Brottsförebyggande rådet, rikostenehkäisyneuvosto] taipuu poliittisen painostuksen alla.
- Brå viker sig för politisk press (svd.se)
- varata, järjestää
- vika en plats
- Bolaget viker en psykiatrisk sjukskötare för att på kort varsel ge samtalsstöd till läkarens patienter. (Hbl)
Taivutus[muokkaa]
Taivutus – vika | ||
---|---|---|
Persoonamuodot | ||
muoto | aktiivi | passiivi |
preesens | viker | viks, vikes |
imperfekti | vek | veks |
supiini | vikit | vikits |
imperatiivi | vik | – |
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: vika
- passiivin infinitiivi: vikas
- aktiivin part. prees: vikande
- passiivin part. prees: vikandes
- part. perf.: yl. viken, n. viket, määr./mon. vikna
tai
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: vika
- passiivin infinitiivi: vikas
- aktiivin part. prees: vikande
- passiivin part. prees: vikandes
- part. perf.: yl. vikt, n. vikt, määr./mon. vikta
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vika Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)