Siirry sisältöön

eka

Wikisanakirjasta
Katso myös: eka-

Kansainvälinen

[muokkaa]

Lyhenne

[muokkaa]

eka

  1. ekajukin kielitunnus (kolmikirjaiminen, ISO 639-2)[1]

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

eka (9)

  1. (arkikieltä) ensimmäinen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈekɑ/
  • tavutus: e‧ka

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eka ekat
genetiivi ekan ekojen
(ekain)
partitiivi ekaa ekoja
akkusatiivi eka;
ekan
ekat
sisäpaikallissijat
inessiivi ekassa ekoissa
elatiivi ekasta ekoista
illatiivi ekaan ekoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ekalla ekoilla
ablatiivi ekalta ekoilta
allatiivi ekalle ekoille
muut sijamuodot
essiivi ekana ekoina
translatiivi ekaksi ekoiksi
abessiivi ekatta ekoitta
instruktiivi ekoin
komitatiivi ekoine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo eka-
vahva vartalo eka-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • eka Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 1301 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

eka yl. (1) (yks. määr. ekan [luo], mon. epämäär. ekor [luo], mon. määr. ekorna [luo])

  1. ruuhi

Verbi

[muokkaa]

eka (1)

  1. kaikua

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus eka
Persoonamuodot
muotoaktiivipassiivi
preesensekar[luo]ekas
imperfektiekadeekades
supiiniekatekats
imperatiivieka
Nominaalimuodot

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
  • substantiivit: eko

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • eka Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotoistus-hanke & Unicode Consortium: Locale Data Summary for Finnish (Versio 36) Viitattu 1.5.2020.