supiini

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

supiini (6)

  1. (kielitiede) verbin taivutusmuoto, jolla muodostetaan apuverbin kanssa menneen ajan liittomuodot

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi supiini supiinit
genetiivi supiinin supiinien
supiineiden
supiineitten
(supiinein)
partitiivi supiinia supiineita
supiineja
akkusatiivi supiini; supiinin supiinit
Sisäpaikallissijat
inessiivi supiinissa supiineissa
elatiivi supiinista supiineista
illatiivi supiiniin supiineihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi supiinilla supiineilla
ablatiivi supiinilta supiineilta
allatiivi supiinille supiineille
Muut
essiivi supiinina supiineina
translatiivi supiiniksi supiineiksi
abessiivi supiinitta supiineitta
instruktiivi supiinein
komitatiivi supiineine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]