Siirry sisältöön

kaikua

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kaikua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kaiku

Verbi

[muokkaa]

kaikua (52-D) (taivutus[luo])

  1. (äänestä) heijastua yhteen tai useampaan kertaan
  2. heijastella ääntä
  3. kajahtaa, raikua, kuulua selkeästi erottuen tai äänekkäästi

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: [ˈkɑikuɑ]
Tavutus
[muokkaa]
  • tavutus: kai‧ku‧a

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kaikua Kielitoimiston sanakirjassa