syy

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

syy (18)

  1. jonkin aiheuttava seikka
    Kolarin syy oli kuljettajan väsymys.
  2. tarkoitus, asia, jonka vuoksi jotakin tehdään, vaikutin, motiivi
    Mikä oli mylväisyn syy?
  3. kielteinen asia, jonka voidaan katsoa johtuneen jostakusta, vika
    Usein nainen kuitenkin ajattelee, että väkivalta on hänen syynsä.
    Ei ole minun syyni, että myöhästyit.
  4. puussa tai muussa materiaalissa oleva yksittäinen erottuva raita

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsyː/, [ˈsʷyː]
  • tavutus: syy

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi syy syyt
genetiivi syyn syiden
syitten
partitiivi syytä syitä
akkusatiivi syy;
syyn
syyt
sisäpaikallissijat
inessiivi syyssä syissä
elatiivi syystä syistä
illatiivi syyhyn syihin
ulkopaikallissijat
adessiivi syyllä syillä
ablatiivi syyltä syiltä
allatiivi syylle syille
muut sijamuodot
essiivi syynä syinä
translatiivi syyksi syiksi
abessiivi syyttä syittä
instruktiivi syin
komitatiivi syine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo syy-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Syy on suomensukuisissa kielissä omaperäinen sana, joka on tarkoittanut alun perin ’säiettä’, kuten sanassa lihassyy. Sanalle on kehittynyt myös toinen merkitys ’aiheuttaja’. Merkityksen muunnoksen selittää käsitys, että aiheuttaja löytyy ikään kuin jälkiä tai johtolankaa, siis säiettä seuraamalla.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

alkusyy, hermosyy, järkisyy, kasvisyy, kuolemansyy, kuolinsyy, lihassyy, niinisyy, omantunnonsyy, osasyy, poikkisyy, puunsyy, puusyy, syypää, syy-seuraussuhde, syysuhde, syy-yhteys, taustasyy, tekosyy, terveyssyy, vakaumussyy

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • syy Kielitoimiston sanakirjassa
  • syy Tieteen termipankissa