Siirry sisältöön

syyttää

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

syyttää (53-C) (taivutus[luo])

  1. syyttää + part.: väittää syylliseksi johonkin
    Älä minua syytä! En minä sitä rikkonut.
    Hän voi syyttää vain itseään vaikeuksistaan.
  2. (oikeustiede) syyttää + part.: syyttäjän ominaisuudessa asettaa (joku) syytteeseen
  3. toimia edellisen perusteella siten, että syytetty tuomittaisiin syylliseksi
    Häntä syytetään törkeästä rattijuopumuksesta.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈsyːt̪ːæːˣ/
  • tavutus: syyt‧tää

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Vieruskäsitteet
[muokkaa]
  • (syyttäjän ominaisuudessa esittää syylliseksi) nostaa syyte
Johdokset
[muokkaa]

Idiomit

[muokkaa]
  • syyttävä sormi
    1. vertauskuvallinen sormi, jonka sanotaan osoittavan johonkuhun (aiheel­lisesti tai pe­rusteetta) syylliseksi uskottuun
      Tämän jälkeen syyttävä sormi kohdistui erotuomariin.

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • syyttää Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 694, 3743 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa