Siirry sisältöön

panna

Wikisanakirjasta
Katso myös: Panna, panną
Wikipedia
Katso artikkeli Panna Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

panna (9)

  1. (uskonto, epämuodollinen) anateema, kirkonkirous kristillisen kirkon jäsenen erottaminen kirkon yhteydestä, tai ekskommunikaatio eli sakramenttiyhteydestä sulkeminen ja kielto osallistua pyhiin toimituksiin
    Luther julistettiin pannaan.
  2. henkilöön, paikkakuntaan tai asiaan kohdistuva kielto; sosiaalisesta yhteydestä poissulkeminen, (historia) valtakunnankirous
    Vertaisverkot ovat pannassa työpaikoilla.
    Joulunajan herkut eivät ole pannassa laihduttajaltakaan. (Finfood)
    Hän sai pannan eräältä nettisivustolta.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpɑnːɑ/
  • tavutus: pan‧na

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi panna pannat
genetiivi pannan pannojen
(pannain)
partitiivi pannaa pannoja
akkusatiivi panna;
pannan		 pannat
sisäpaikallissijat
inessiivi pannassa pannoissa
elatiivi pannasta pannoista
illatiivi pannaan pannoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pannalla pannoilla
ablatiivi pannalta pannoilta
allatiivi pannalle pannoille
muut sijamuodot
essiivi pannana pannoina
translatiivi pannaksi pannoiksi
abessiivi pannatta pannoitta
instruktiivi – pannoin
komitatiivi – pannoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo panna-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo		 -

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
Syy: wikin ei vastaa ekskommunikaatiota vaan anateemaa
Voit auttaa Wikisanakirjaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
1. kirkonkirous

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • panna Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

[muokkaa]

panna (67) (taivutus[luo])

  1. sijoittaa jokin jonnekin, laskea kädestä, asettaa, (laittaa)
    Panin kirjat reppuun ja lähdin kouluun.
    Panin kellon kaappiin.
    Panin kellon pöydälle.
    Panin vettä teepannuun.
  2. asettaa johonkin olotilaan; asettaa jollekin ehto tai hinta
    Pane ikkuna kiinni!
    panna ajovalot päälle
    Panimme auton hinnaksi kymppitonnin.
  3. toimittaa, viedä
    panna kirje postiin
    panna ilmoitus lehteen
  4. tallettaa rahaa tilille, tehdä pano
  5. määrätä tekemään jotain, lähettää tehtävään, pakottaa
    panna alokkaat punnertamaan
    panna lapset kouluun
  6. aloittaa jokin toiminta
    panna juoksuksi, panna toimeksi
    panna tupakaksi
    panna vastaan/hanttiin/kampoihin
  7. (murteellinen) reagoida, äännellä
    Kuulitko, kuinka kissa pani, kun sitä silitettiin vastakarvaan?
  8. valmistaa olutta tai sahtia
    Jouluksi pantiin taas olutta.
  9. (alatyyliä) harjoittaa seksiä, naida, kiksauttaa, hässiä, olla sukupuoliyhteydessä (+ partitiiviobjekti)
    Matti pani Sallaa iltasella.

Huomautukset

[muokkaa]
  • Erikoismerkityksen harjoittaa seksiä (miehestä) vuoksi ei ole syytä välttää sanan käyttöä epäidiomaattisin kiertoilmauksin kuten "laittaa merkille", "laittaa viralta" jms..[1][2][3]

Käännökset

[muokkaa]
1. asettaa
2. kytkeä laite päälle
4. tallettaa rahaa tilille
8. valmistaa olutta
9. harjoittaa seksiä

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Idiomit

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • panna Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 437, 80 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Fääri

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

panna f.

  1. pannu

Etymologia

[muokkaa]
  • muinaisskandinaavista < germaanisen kantakielen sanasta *pannǭ

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

panna f.

  1. otsa

Islanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

panna f.

  1. paistinpannu

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Italia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

panna f. (monikko panne[luo])

  1. kerma

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Norja (bokmål)

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

panna

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin määräinen muoto sanasta panne

Norja (nynorsk)

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

panna

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta panne

Puola

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

panna f.

  1. neiti
  2. (vanhentunut) neitsyt

Taivutus

[muokkaa]
lähdeyksikkömonikko
nominatiivipannapanny
genetiivipannypanien
datiivipanniepannom
akkusatiivipannępanny
instrumentaalipannąpannami
lokatiivipanniepannach
vokatiivipannopanny

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

panna yl. (1) (yks. määr. pannan[luo], mon. epämäär. pannor[luo], mon. määr. pannorna[luo])

  1. pannu, kattila
  2. otsa
    med rynkad panna
    otsa kurtussa

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]

Slovakki

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

panna f.

  1. neitsyt

Tšekki

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

panna f.

  1. neitsyt
  2. nukke
  3. mallinukke
  4. kolikon kruuna

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Taivutus

[muokkaa]
sijamuotoyksikkömonikko
nominatiivipannapanny
genetiivipannypanen
datiivipanněpannám
akkusatiivipannupanny
vokatiivipannopanny
lokatiivipanněpannách
instrumentaalipannoupannami

Viro

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

panna

  1. (taivutusmuoto) da-infinitiivi verbistä panema

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • panna sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Viitteet

[muokkaa]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=panna&oldid=4731223”