otsa

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Otsa


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

otsa (10)

  1. silmien ja hiusrajan välissä oleva pään etuosa
    Löin otsani kipeästi matalassa oviaukossa.
  2. (arkikieltä) uskallus, rohkeus, kantti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi otsa otsat
genetiivi otsan otsien
(otsain)
partitiivi otsaa otsia
akkusatiivi otsa;
otsan
otsat
sisäpaikallissijat
inessiivi otsassa otsissa
elatiivi otsasta otsista
illatiivi otsaan otsiin
ulkopaikallissijat
adessiivi otsalla otsilla
ablatiivi otsalta otsilta
allatiivi otsalle otsille
muut sijamuodot
essiivi otsana otsina
translatiivi otsaksi otsiksi
abessiivi otsatta otsitta
instruktiivi otsin
komitatiivi otsine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

otsaharja, otsahihna, otsahius, otsajouhi, otsajyrsin, otsakampi, otsakiehkura, otsakihara, otsakilpi, otsakolmio, otsakoriste, otsakyhmy, otsalamppu, otsalauta, otsalihas, otsalisäke, otsalohko, otsaluu, otsanahka, otsanauha, otsanrypistys, otsaontelo, otsapeili, otsapelti, otsaripa, otsaryppy, otsasuoni, otsatila, otsatukka, otsatupsu, otsatöyhtö, otsavanne, otsaverkko, otsavilla, ryppyotsa

Idiomit[muokkaa]

Olen tiennyt hänet otsakkaaksi, mutta en voinut uskoa, että hänellä oli otsaa ehdottaa moista.

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • otsa Kielitoimiston sanakirjassa

Viro[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

otsa

  1. (varsinkin liikkumista ilmaisevien verbien kanssa) päälle; suoraan kohti
    Ära otsa sõida!
    Älä aja päälle!
    Rong sõitis veokile otsa.
    Juna ajoi kuorma-auton päälle.
    endale otsa vaadata
    mennä itseensä, katsoa peiliin
  2. loppuun, päätökseen
    Ostude tegemisel sai raha otsa.
    Ostosten teossa rahat loppuivat.
    Kohv on otsa saanud. Suhkur ka varsti otsas.
    Kahvi on loppunut. Sokerikin kohta lopussa.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vieruskäsitteet[muokkaa]
Yhdysverbit[muokkaa]

Postpositio[muokkaa]

otsa

  1. (+ genetiivi) jonkin päälle, päällimmäiseksi; jonkin ylimmäiseen osaan tai sen viereen
    Koorma otsa oli visatud köis.
    Kuorman päälle oli heitetty köysi.
    suure kivi otsa
    isolle kivelle, ison kiven päälle
    Poiss ronis puu otsa.
    Poika kiipesi puun latvaan.
  2. (+genetiivi) päälle, lisäksi
  3. (+nominatiivi, genetiivi) päälle, jälkeen

Liittyvät sanat[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

otsa

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta ots

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • otsa Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa
  • otsa sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).