kruuna
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kruuna (10)
- metallirahan kuvapuoli, vastakohta klaava
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkruːnɑ/
- tavutus: kruu‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kruuna | kruunat |
| genetiivi | kruunan | kruunien (kruunain) |
| partitiivi | kruunaa | kruunia |
| akkusatiivi | kruuna; kruunan |
kruunat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kruunassa | kruunissa |
| elatiivi | kruunasta | kruunista |
| illatiivi | kruunaan | kruuniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kruunalla | kruunilla |
| ablatiivi | kruunalta | kruunilta |
| allatiivi | kruunalle | kruunille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kruunana | kruunina |
| translatiivi | kruunaksi | kruuniksi |
| abessiivi | kruunatta | kruunitta |
| instruktiivi | – | kruunin |
| komitatiivi | – | kruunine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kruuna- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kruuna Kielitoimiston sanakirjassa