krona

Englanti

Substantiivi

krona (monikko kronor)

1. kruunu (Ruotsin rahayksikkö)

Ruotsi

Substantiivi

krona yl. (1) (yks. määr. kronan[luo], mon. epämäär. kronor[luo], mon. määr. kronorna[luo])

1. kruunu (päähine)
2. (kuvaannollisesti) kruunu: hallitsija; valtio, valtiovalta

   nedlägga kronan ‒ luopua kruunusta

   Målet var att skattlägga de frälsekvarnar som låg på kronans marker.

   Tavoitteena oli alkaa verottaa kruunun mailla sijainneita rälssimyllyjä.

3. kruunu (rahayksikkö)
4. (anatomia, hammaslääketiede) kruunu, hammaskruunu
5. latvus
6. kruuna

   Krona eller klave?

Liittyvät sanat

• kröna
• kronprinsessa, kronprins

Synonyymit

• (3.) (slangia) spänn, pix, bagis

Yhdyssanat

• kronkoloni, kronofogde, kronomark

Idiomit

• Tre Kronor – Ruotsin jääkiekkomaajoukkue; (hist.) tulipalossa tuhoutunut Tukholman vanha kuninkaanlinna

Aiheesta muualla

• krona Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• krona Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)