koira
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
koira (10)
- Canidae-heimon suden sukuinen kotieläimeksi kesyyntynyt eläin (Canis lupus familiaris)
- Koiraa pidetään lähinnä lemmikkieläimenä tai harrastuksen vuoksi esimerkiksi metsästys- tai näyttelykoirana, mutta myös hyötykäytössä esimerkiksi poliisin tai tullin huumekoirana taikka näkövammaisen opaskoirana.
- koirauinti, eräs helposti opittava, mutta hidas ja tehoton uintitekniikka
- Mimmi ui vain käsipohjaa, minä polskutin koiraa, aa-aa aa-aa, aivan aamutuimaan. (Kansanlaulusta)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkoirɑ/
- tavutus: koi‧ra
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koira | koirat |
| genetiivi | koiran | koirien (koirain) |
| partitiivi | koiraa | koiria |
| akkusatiivi | koira; koiran |
koirat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koirassa | koirissa |
| elatiivi | koirasta | koirista |
| illatiivi | koiraan | koiriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koiralla | koirilla |
| ablatiivi | koiralta | koirilta |
| allatiivi | koiralle | koirille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koirana | koirina |
| translatiivi | koiraksi | koiriksi |
| abessiivi | koiratta | koiritta |
| instruktiivi | – | koirin |
| komitatiivi | – | koirine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | koira- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
- kantauralin *koj(e)ra
Käännökset[muokkaa]
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- (lastenkieltä) hauva, halli, moppe
- (humoristinen) piski
- (halventava) rakki
- (vanhahtava, runollinen; leikkimielisen halventava) hurtta
- (vanhahtava) peni
Alakäsitteet[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: koiramainen
- substantiivit: koirakko, koiras, koiruus
Yhdyssanat[muokkaa]
ajokoira, bernhardinkoira, bööminpaimenkoira, dalmatiankoira, eskimokoira, faaraokoira, hirvikoira, homekoira, huumekoira, hyljekoira, intianlentäväkoira, jälkikoira, jäniskoira, kahlekoira, kanakoira, karhukoira, kaverikoira, koiraeläimet, koiraeläin, koiraemo, koirakilpailu, koirakoulu, koiralauma, koiranelämä, koiranhaukunta, koiranheinä, koiranheisi, koiranilma, koirankarva, koirankeksi, koirankieli, koirankirppu, koirankoppi, koirankorva, koirankuje, koirankuri, koiranköynnös, koiranleuka, koirannauris, koiranpenikka, koiranpensas, koiranpentu, koiranpommi, koiranputki, koiranuinti, koiranuni, koiranvahti, koiranvirka, koiranäyttely, koirapoliisi, koirapuisto, koirarotu, koirasusi, koiratanssi, koiratappelu, koiratarha, koiraurheilu, koiravahti, koiravaljakko, koiravero, kulkukoira, kuulokoira, käyttökoira, kääpiökoira, lahokoira, laiskakoira, laivakoira, lammaskoira, lapinkoira, lintukoira, luolakoira, malmikoira, maltankoira, metsästyskoira, mäyräkoira, newfoundlandinkoira, näyttelykoira, opaskoira, paimenkoira, palveluskoira, pelastuskoira, pentukoira, perhoskoira, poikakoira, poliisikoira, pommikoira, porokoira, pyreneittenkoira, rakkikoira, rauniokoira, rotukoira, ruumiskoira, samojedinkoira, sankarikoira, seurakoira, sonnikoira, sotakoira, supikoira, susikoira, sylikoira, tukikoira, tyttökoira, uroskoira, vahtikoira, vainukoira, vartiokoira, verikoira, vetokoira, vihikoira, villakoira, vinttikoira
Idiomit[muokkaa]
- (jollakulla on) koiranelämä (jollakin on) huono onni tai huono elämä
- (olla) koiranilma (olla) huono sää, sataa ja tuulla
- koiranvirka tehtävä, jossa joutuu alisteiseen asemaan
- olla koira haudattuna tilanne, jossa on vedättämisen makua, ko. tilanteessa on ansa
Sananlaskut[muokkaa]
- Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Viittaa uskomukseen, jonka mukaan äänekkäimmin syytöksistä valittava ihminen on syyllinen. Sanonta voidaan tulkita myös siten, että se henkilö valittaa, jota jokin asia häiritsee; muut ovat hiljaa.
- Koira on ihmisen paras ystävä. Kuvastaa hyvin kasvatetun koiran uskollisuutta isäntäänsä kohtaan.
- Vanha koira ei opi uusia temppuja. Iäkkäänä (ihmisenkin) on vaikeampaa oppia uusia asioita kuin nuorena.
- Ei ole koiraa karvoihin katsominen
Aiheesta muualla[muokkaa]
- koira Kielitoimiston sanakirjassa
- koira Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Karjala[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
koira
Aiheesta muualla[muokkaa]
- koira Karjalan kielen verkkosanakirjassa