ajokoira
Suomi
[muokkaa]_-_M2001-40_-_Auckland_Art_Gallery.jpg)
Substantiivi
[muokkaa]ajokoira
- metsästykseen käytettävä koira, jolla on hajuaistinsa avulla kyky löytää ja seurata jahdin aikana ajettavaa eläintä; metsästyskoirien ryhmä, jota käytetään ennen kaikkea jäniksen ja ketun (myös villisian ja kauriiden) ajometsästykseen, millä tarkoitetaan jälkien seuraamista tarkoituksena ajettavan eläimen saaminen avoimeen maastoon siten että koiran haukunta kertoo ihmisille missä ja mihin suuntaan ajettava eläin liikkuu
- Ajokoira seuraa heti kannoilla, vihikoira etsii ja seuraa myöhemmin.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑjoˌkoi̯rɑ/
- tavutus: a‧jo‧koi‧ra
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ajokoira | ajokoirat |
| genetiivi | ajokoiran | ajokoirien (ajokoirain) |
| partitiivi | ajokoiraa | ajokoiria |
| akkusatiivi | ajokoira; ajokoiran |
ajokoirat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ajokoirassa | ajokoirissa |
| elatiivi | ajokoirasta | ajokoirista |
| illatiivi | ajokoiraan | ajokoiriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ajokoiralla | ajokoirilla |
| ablatiivi | ajokoiralta | ajokoirilta |
| allatiivi | ajokoiralle | ajokoirille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ajokoirana | ajokoirina |
| translatiivi | ajokoiraksi | ajokoiriksi |
| abessiivi | ajokoiratta | ajokoiritta |
| instruktiivi | – | ajokoirin |
| komitatiivi | – | ajokoirine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ajokoira- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. metsästyskoira, jolla on hajuaistinsa avulla kyky löytää ja seurata jahdin aikana ajettavaa eläintä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Yläkäsitteet
[muokkaa]- koiraeläimet (Canidea)
- kesykoira (Canis familiaris)