narttu

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

narttu (1-C)

  1. naaraspuolinen koira
  2. (halventava) loukkaukseksi tarkoitettu luonnehdinta voimakastahtoisesta ja riitelevästä naisesta, joka ei sitoudu perinteisiin sosiaalisiin ja seksuaalisiin normeihin
  3. (harvinainen) kehuksi tarkoitettu luonnehdinta voimakastahtoisesta ja riitelevästä naisesta, joka ei sitoudu perinteisiin sosiaalisiin ja seksuaalisiin normeihin
    On se vain melkoinen narttu!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnɑrt̪ːu/
  • tavutus: nart‧tu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi narttu nartut
genetiivi nartun narttujen
partitiivi narttua narttuja
akkusatiivi narttu;
nartun
nartut
sisäpaikallissijat
inessiivi nartussa nartuissa
elatiivi nartusta nartuista
illatiivi narttuun narttuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nartulla nartuilla
ablatiivi nartulta nartuilta
allatiivi nartulle nartuille
muut sijamuodot
essiivi narttuna narttuina
translatiivi nartuksi nartuiksi
abessiivi nartutta nartuitta
instruktiivi nartuin
komitatiivi narttuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo nartu-
vahva vartalo narttu-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • narttu Kielitoimiston sanakirjassa