riitelevä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

riitelevä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä riidellä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi riitelevä riitelevät
genetiivi riitelevän riitelevien
(riiteleväin)
partitiivi riitelevää riiteleviä
akkusatiivi riitelevä; riitelevän riitelevät
sisäpaikallissijat
inessiivi riitelevässä riitelevissä
elatiivi riitelevästä riitelevistä
illatiivi riitelevään riiteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi riitelevällä riitelevillä
ablatiivi riitelevältä riiteleviltä
allatiivi riitelevälle riiteleville
muut sijamuodot
essiivi riitelevänä riitelevinä
translatiivi riiteleväksi riiteleviksi
abessiivi riitelevättä riitelevittä
instruktiivi riitelevin
komitatiivi riitelevine