normi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
![]() |
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
normi
- (puhekieltä) normaali
- se oli ihan normi
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnormi/
- tavutus: nor‧mi
Substantiivi[muokkaa]
- sääntö, määräys, ohje, periaate, malli
- yhteiskunnalliset käyttäytymissäännöt; käskyt, kiellot, luvat, velvollisuudet ja lait
- yhteisön jäseniä ohjaava vuorovaikutuksen muoto
- keskimääräinen moraalikäsitys
- yhteisön yleisimpien perinteiden kokonaisuus
- (matematiikka) kuvaus, joka asettaa jokaista lineaariavaruuden alkiota vastaamaan reaaliluvun, yleisimmin pituuden vektoriavaruuden vektoreille
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | normi | normit |
genetiivi | normin | normien (normein) |
partitiivi | normia | normeja |
akkusatiivi | normi; normin |
normit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | normissa | normeissa |
elatiivi | normista | normeista |
illatiivi | normiin | normeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | normilla | normeilla |
ablatiivi | normilta | normeilta |
allatiivi | normille | normeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | normina | normeina |
translatiivi | normiksi | normeiksi |
abessiivi | normitta | normeitta |
instruktiivi | – | normein |
komitatiivi | – | normeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | normi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: normisto
Yhdyssanat[muokkaa]
arvostelunormi, käyttäytymisnormi, moraalinormi, normijärjestelmä, normipaine, normipalkka, normisidonnaisuus, oikeusnormi, riittävyysnormi, tuotantonormi, työnormi
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5