normatiivinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

normatiivinen (38) (komparatiivi normatiivisempi, superlatiivi normatiivisin) (taivutus [luo])

  1. ohjeellinen, suosituksen tai toimintaohjeen antava, sitä määrittelevä miten jokin asia tulisi tehdä (ottaa kantaa siihen miten pitäisi tai tulisi tehdä jotain) eli mikä olisi jossain asiassa noudatettava toimintaohje
    Normatiivinen ottaa kantaa siihen, miten jotain asioita pitäisi tehdä, miten jotain asioita pitäisi hoitaa ja millaiseen järjestelmään tulisi pyrkiä.
    Kieliopin kuvaus voi olla normatiivinen, jolloin pyritään ohjailemaan ja neuvomaan mikä on hyvää kieltä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnormɑˌt̪iːʋinen/
  • tavutus: nor‧ma‧tii‧vi‧nen

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]