normatiivinen

Suomi

Adjektiivi

normatiivinen (38) (komparatiivi normatiivisempi, superlatiivi normatiivisin) (taivutus [luo])

1. ohjeellinen, suosituksen tai toimintaohjeen antava, sitä määrittelevä miten jokin asia tulisi tehdä (ottaa kantaa siihen miten pitäisi tai tulisi tehdä jotain) eli mikä olisi jossain asiassa noudatettava toimintaohje

   Normatiivinen ottaa kantaa siihen, miten jotain asioita pitäisi tehdä, miten jotain asioita pitäisi hoitaa ja millaiseen järjestelmään tulisi pyrkiä.

   Kieliopin kuvaus voi olla normatiivinen, jolloin pyritään ohjailemaan ja neuvomaan mikä on hyvää kieltä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈnormɑˌt̪iːʋinen/
• tavutus: nor‧ma‧tii‧vi‧nen

Käännökset

1. ohjeellinen, suosituksen tai toimintaohjeen antava

englanti: normative

ranska: normatif m., normative f.

Liittyvät sanat

• deskriptiivinen
• normatiivinen tutkimus, normatiivinen taloustiede, normatiivinen etiikka

Johdokset

• substantiivit: normatiivisuus

Yhdyssanat

• ei-normatiivinen

Aiheesta muualla

• normatiivinen Kielitoimiston sanakirjassa