loukkaus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]loukkaus (39)
- toiseen ihmiseen kohdistuva, voimakkaan negatiivinen kommentti, joka satuttaa loukkauksen kohteena olevaa henkilöä
- Se, että haukut toista läskiksi, on loukkaus!
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlou̯kːɑus/ tai /ˈlou̯kːɑu̯s/
- tavutus: louk‧ka‧us / louk‧kaus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loukkaus | loukkaukset |
| genetiivi | loukkauksen | loukkausten loukkauksien |
| partitiivi | loukkausta | loukkauksia |
| akkusatiivi | loukkaus; loukkauksen |
loukkaukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | loukkauksessa | loukkauksissa |
| elatiivi | loukkauksesta | loukkauksista |
| illatiivi | loukkaukseen | loukkauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | loukkauksella | loukkauksilla |
| ablatiivi | loukkaukselta | loukkauksilta |
| allatiivi | loukkaukselle | loukkauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | loukkauksena | loukkauksina |
| translatiivi | loukkaukseksi | loukkauksiksi |
| abessiivi | loukkauksetta | loukkauksitta |
| instruktiivi | – | loukkauksin |
| komitatiivi | – | loukkauksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | loukkaukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
loukkaus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]alueloukkaus, kunnianloukkaus, oikeudenloukkaus, rajaloukkaus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- loukkaus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 943 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa