sag

Katso myös: säg, såg, SAG

Englanti

Substantiivi

sag (monikko sags)

1. painuma, notko
2. väheneminen, hinnan lasku
3. painanne
4. (merenkulku) sortuma

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	sags
part. prees.	sagging
imp. & part. perf.	sagged

sag

1. notkua, painua, taipua
2. roikkua, riippua
3. laskea, heiketä
4. (merenkulku) sortua

Liittyvät sanat

• droop

Kroaatti

Substantiivi

sȃg m.  (monikko sȁgovi)

1. matto

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	sag	sagovi
genetiivi	saga	sagova
datiivi-lokatiivi	sagu	sagovima
akkusatiivi	sag	sagove
vokatiivi	sagu	sagovi
instrumentaali	sagom	sagovima

Etymologia

• latinan sagum

Liittyvät sanat

Synonyymit

• tepih

Aiheesta muualla

• sȃg Hrvatski jezični portal
• sȃg Školski rječnik hrvatskoga jezika

Saksa

Verbi

sag

1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sagen

Tanska

Substantiivi

sag yl. (yks. määr. sagen[luo], mon. epämäär. sager[luo], mon. määr. sagerne [luo])

1. asia, juttu
2. esine, tavara
3. (oikeustiede) kanne

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• hovedsag