partisiippi

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Partisiippi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

partisiippi (5-B)

  1. (kielitiede) verbin nominaalimuoto, jota käytetään adjektiivin tavoin
    syödä → aktiivin 1. partisiippi syövä, passiivin 1. partisiippi syötävä
    juoda → aktiivin 2. partisiippi juonut, passiivin 2. partisiippi juotu
  2. (kielitiede) verbin liittomuodon osana
    olivat laulaneet, oli meluttu, ei laulanut
  3. (kielitiede) liittoverbin osana
    Tulin tehneeksi taas kaikenlaista.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈpɑ̝rtiˌsiːpːi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi partisiippi partisiipit
genetiivi partisiipin partisiippien
(partisiippein)
partitiivi partisiippia partisiippeja
akkusatiivi partisiippi;
partisiipin
partisiipit
sisäpaikallissijat
inessiivi partisiipissa partisiipeissa
elatiivi partisiipista partisiipeista
illatiivi partisiippiin partisiippeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi partisiipilla partisiipeilla
ablatiivi partisiipilta partisiipeilta
allatiivi partisiipille partisiipeille
muut sijamuodot
essiivi partisiippina partisiippeina
translatiivi partisiipiksi partisiipeiksi
abessiivi partisiipitta partisiipeitta
instruktiivi partisiipein
komitatiivi partisiippeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo partisiipi-
vahva vartalo partisiippi-
konsonantti-
vartalo
-

Huomautukset[muokkaa]

  • Suomen kielessä esiintyy 1. ja 2. partisiippi sekä agenttipartisiippi.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Lyhenteet[muokkaa]
Yhdyssanat ja sanaliitot[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]