verbi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

verbi (5)

Wikipedia
Katso artikkeli Verbi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (kielitiede) sanaluokka, johon kuuluvat sanat merkitsevät toimintaa tai tilaa
    Verbi kuvaa tekemistä tai olemista.
    Sana "kirjoittaa" on infinitiivimuotoinen verbi.
    Suomen kielen verbeillä on kahdenlaista taivutusta: nominaalimuotojen nominien taivutusta mukaileva taivutus ja finiittimuotojen persoonataivutus.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋerbi/
  • tavutus: ver‧bi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi verbi verbit
genetiivi verbin verbien
(verbein)
partitiivi verbiä verbejä
akkusatiivi verbi;
verbin
verbit
sisäpaikallissijat
inessiivi verbissä verbeissä
elatiivi verbistä verbeistä
illatiivi verbiin verbeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi verbillä verbeillä
ablatiivi verbiltä verbeiltä
allatiivi verbille verbeille
muut sijamuodot
essiivi verbinä verbeinä
translatiivi verbiksi verbeiksi
abessiivi verbittä verbeittä
instruktiivi verbein
komitatiivi verbeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo verbi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

latinan sanasta verbum ’sana’

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

apuverbi, deponenttiverbi, faktiiviverbi, faktitiiviverbi, intransitiiviverbi, kausatiiviverbi, kieltoverbi, liikeverbi, modaaliverbi, passiiviverbi, pääverbi, refleksiiviverbi, teettoverbi, transitiiviverbi, verbimuoto, verbinmuoto, yhdysverbi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • verbi Kielitoimiston sanakirjassa
  • verbi Tieteen termipankissa

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

verbi

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta verbo

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

verbī

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta verbum