verbi

Suomi

Substantiivi

verbi (5)

1. (kielitiede) sanaluokka, johon kuuluvat sanat merkitsevät toimintaa tai tilaa

   Verbi kuvaa tekemistä tai olemista.

   Sana "kirjoittaa" on infinitiivimuotoinen verbi.

   Suomen kielen verbeillä on kahdenlaista taivutusta: nominaalimuotojen nominien taivutusta mukaileva taivutus ja finiittimuotojen persoonataivutus.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋerbi/
• tavutus: ver‧bi

Etymologia

latinan sanasta verbum ’sana’

Käännökset

1. toimintaa tai tilaa merkitsevä sana

afrikaans: werkwoord azeri: feil bulgaria: глагол burma: ကြိယာ (kri.ya) englanti: verb espanja: verbo esperanto: verbo friisi: tiidwurd indonesia: verbum, kata kerja interlingua: verbo italia: verbo japani: 動詞 [dōshi] katalaani: verb kreikka: ρήμα (ríma) kroatia: glagol m. kurdi: lêker f. latina: verbum latvia: darbības vārds, verbs liettua: veiksmažodis malagassi: matoanteny

norja: verb portugali: verbo m. puola: czasownik m. ranska: verbe m. romania: verb n. ruotsi: verb saksa: Verb n. serbia: glagol, глагол m. sloveeni: glagol m. somali: falka tanska: udsagnsord, verbum thai: คำกริยา (kham gri jaa) tšekki: sloveso n. turkki: eylem, fiil ukraina: дієслово (dijeslovo) n. unkari: ige uzbekki: fe'l valkovenäjä: дзеяслоў (dziejasloŭ) m. venäjä: глагол (glagol) m. viro: tegusõna, verb; pöördsõna

Liittyvät sanat

• finiittimuoto
• nominaalimuoto
• resiprookkinen verbi
• verbaalinen
• verbikantainen

Synonyymit

• teonsana

Yhdyssanat

apuverbi, deponenttiverbi, faktiiviverbi, faktitiiviverbi, intransitiiviverbi, kausatiiviverbi, kieltoverbi, liikeverbi, modaaliverbi, passiiviverbi, pääverbi, refleksiiviverbi, teettoverbi, transitiiviverbi, verbimuoto, verbinmuoto, yhdysverbi

Aiheesta muualla

• verbi Kielitoimiston sanakirjassa
• verbi Tieteen termipankissa

Italia

Substantiivi

verbi

1. monikkomuoto sanasta verbo

Latina

Substantiivi

verbī

1. yksikön genetiivimuoto sanasta verbum