perfekti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]perfekti (5)
- (kielitiede) aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä, joka on tullut suoritetuksi täydellisesti ja päättynyt menneisyydessä
- ”Olen juossut” on juosta-verbin perfektin ensimmäisen persoonan indikatiivi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈperfekt̪i/
- tavutus: per‧fek‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | perfekti | perfektit |
| genetiivi | perfektin | perfektien (perfektein) |
| partitiivi | perfektiä | perfektejä |
| akkusatiivi | perfekti; perfektin |
perfektit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | perfektissä | perfekteissä |
| elatiivi | perfektistä | perfekteistä |
| illatiivi | perfektiin | perfekteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | perfektillä | perfekteillä |
| ablatiivi | perfektiltä | perfekteiltä |
| allatiivi | perfektille | perfekteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | perfektinä | perfekteinä |
| translatiivi | perfektiksi | perfekteiksi |
| abessiivi | perfektittä | perfekteittä |
| instruktiivi | – | perfektein |
| komitatiivi | – | perfekteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | perfekti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä, joka on tullut suoritetuksi täydellisesti ja päättynyt menneisyydessä
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (vanha, harvinainen) päättymä
Lyhenteet
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- perfekti Kielitoimiston sanakirjassa
- perfekti Tieteen termipankissa
- Artikkeli 5034 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]perfekti
- (taivutusmuoto) Sanan perfekt yksikön genetiivi ja partitiivi.