perfekti

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

perfekti (5)[1]

  1. (kielitiede) aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä, joka on tullut suoritetuksi täydellisesti ja päättynyt menneisyydessä
    ”Olen juossut” on juosta-verbin perfektin ensimmäisen persoonan indikatiivi.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi perfekti perfektit
genetiivi perfektin perfektien
partitiivi perfektiä perfektejä
akkusatiivi perfekti; perfektin perfektit
Sisäpaikallissijat
inessiivi perfektissä perfekteissä
elatiivi perfektistä perfekteistä
illatiivi perfektiin perfekteihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi perfektillä perfekteillä
ablatiivi perfektiltä perfekteiltä
allatiivi perfektille perfekteille
Muut
essiivi perfektinä perfekteinä
translatiivi perfektiksi perfekteiksi
abessiivi perfektittä perfekteittä
instruktiivi perfektein
komitatiivi perfekteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Lyhenteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

  1. (taivutusmuoto) Sanan perfekt yksikön genetiivi ja partitiivi.

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5