preteriti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]preteriti (5)
- (kielitiede) aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä yleisesti. Mm. suomen ja venäjän verbien menneen ajan muodot vastaavat preteritiä.
- Juoksin on juosta-verbin preteritin yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpret̪eˌrit̪i/
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | preteriti | preteritit |
| genetiivi | preteritin | preteritien (preteritein) |
| partitiivi | preteritiä | preteritejä |
| akkusatiivi | preteriti; preteritin |
preteritit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | preteritissä | preteriteissä |
| elatiivi | preteritistä | preteriteistä |
| illatiivi | preteritiin | preteriteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | preteritillä | preteriteillä |
| ablatiivi | preteritiltä | preteriteiltä |
| allatiivi | preteritille | preteriteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | preteritinä | preteriteinä |
| translatiivi | preteritiksi | preteriteiksi |
| abessiivi | preteritittä | preteriteittä |
| instruktiivi | – | preteritein |
| komitatiivi | – | preteriteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | preteriti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä yleisesti
|
|