pluskvamperfekti

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pluskvamperfekti (5)[1]

  1. (kielitiede) entispäättymä, aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä, joka oli päättynyt jo menneisyydessä.
    Olin juossut on juosta-verbin pluskvamperfektin yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivi.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pluskvamperfekti pluskvamperfektit
genetiivi pluskvamperfektin pluskvamperfektien
partitiivi pluskvamperfektiä pluskvamperfektejä
akkusatiivi pluskvamperfekti; pluskvamperfektin pluskvamperfektit
sisäpaikallissijat
inessiivi pluskvamperfektissä pluskvamperfekteissä
elatiivi pluskvamperfektistä pluskvamperfekteistä
illatiivi pluskvamperfektiin pluskvamperfekteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pluskvamperfektillä pluskvamperfekteillä
ablatiivi pluskvamperfektiltä pluskvamperfekteiltä
allatiivi pluskvamperfektille pluskvamperfekteille
muut sijamuodot
essiivi pluskvamperfektinä pluskvamperfekteinä
translatiivi pluskvamperfektiksi pluskvamperfekteiksi
abessiivi pluskvamperfektittä pluskvamperfekteittä
instruktiivi pluskvamperfektein
komitatiivi pluskvamperfekteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Lyhenteet

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5