indikatiivi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
indikatiivi (5)
- (kielitiede) yleisin tapaluokka, jolla ei ole erityistä tunnistetta. Suomen kielessä indikatiivi ilmaisee toiminnan todelliseksi.
- "Kudon" on kutoa-verbin indikatiivin ensimmäisen persoonan preesens.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | indikatiivi | indikatiivit |
| genetiivi | indikatiivin | indikatiivien (indikatiivein) |
| partitiivi | indikatiivia | indikatiiveja |
| akkusatiivi | indikatiivi; indikatiivin |
indikatiivit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | indikatiivissa | indikatiiveissa |
| elatiivi | indikatiivista | indikatiiveista |
| illatiivi | indikatiiviin | indikatiiveihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | indikatiivilla | indikatiiveilla |
| ablatiivi | indikatiivilta | indikatiiveilta |
| allatiivi | indikatiiville | indikatiiveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | indikatiivina | indikatiiveina |
| translatiivi | indikatiiviksi | indikatiiveiksi |
| abessiivi | indikatiivitta | indikatiiveitta |
| instruktiivi | – | indikatiivein |
| komitatiivi | – | indikatiiveine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | indikatiivi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. indikatiivi
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- (tapaluokka) tositapa (vanhahtava)
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- indikatiivi Kielitoimiston sanakirjassa
- indikatiivi Tieteen termipankissa