koiranvirka

Suomi

Substantiivi

koiranvirka (9-D)

1. tehtävä, joka on siinä toimivalle epämieluisa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkoi̯rɑnˌʋirkɑ/
• tavutus: koi‧ran‧vir‧ka

Etymologia

yhdyssana osista koira (genetiivi) ja virka

Aiheesta muualla

• koiranvirka Kielitoimiston sanakirjassa