Siirry sisältöön

hän

Wikisanakirjasta
Katso myös: -han, han, Hán, hàn, hån, -hän, Hän

Suomi

[muokkaa]

Pronomini

[muokkaa]

hän (32)

  1. (persoonapronomini) viittaa henkilöön, joka ei ole keskustelussa osallisena
    Tuolla on Minna; hän on ystäväni.
  2. (persoonapronomini, vanhahtava) yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuoto, jota käytetään vierasta tai arvossapidettyä henkilöä puhuteltaessa
    Saiskohan hänelle olla kaffetta?

Ääntäminen

[muokkaa]

Taivutus

[muokkaa]
  • Abessiivimuotoa *hänettä käytetään erittäin harvoin.
  • Pronominia voi taivuttaa ulkopaikallissijoissa myös hän : hällä : hältä : hälle. Muodot ovat runollisia ja nykyisin harvinaisia.
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivihän
genetiivihänen
partitiivihäntä
akkusatiivihänet
sisäpaikallissijat
inessiivihänessä
elatiivihänestä
illatiivihäneen
ulkopaikallissijat
adessiivihänellä, (hällä)
ablatiivihäneltä, (hältä)
allatiivihänelle, (hälle)
muut sijamuodot
essiivihänenä
translatiivihäneksi
abessiivi(hänettä)
instruktiivi
komitatiivi

Huomautukset

[muokkaa]
  • Toisin kuin kielissä, joissa on kieliopilliset suvut, suomessa on yksikön 3. persoonassa vain pronomini 'hän', joka viittaa johonkuhun henkilöön ilman, että siitä ilmenee tämän sukupuoli.

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hän Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

[muokkaa]
Wikipedia
Katso artikkeli Hänin kieli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

hän (5)

  1. yksi athabasca-kielten ryhmään kuuluvista pohjoisamerikkalaisista alkuperäiskielistä (kielitunnus: haa)

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhæn/
  • tavutus: hän

Käännökset

[muokkaa]

Vepsä

[muokkaa]

Pronomini

[muokkaa]

hän (gen. hänen, part. händast)

  1. (persoonapronomini) hän
    Hänel om rusked paid.
    Hänellä on ruskea paita.