hun

Wikisanakirjasta
Katso myös: Hun, hún

Hollanti[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

hun

  1. (persoonapronomini, taivutusmuoto) datiivimuoto sanasta zij; heille
  2. (persoonapronomini, taivutusmuoto, arkikieltä) akkusatiivimuoto sanasta zij; heidät, heitä
  3. (possessiivinen) heidän ... -nsa/-nsä/-an/-än/-en

Huomautukset[muokkaa]

  • Datiivin ja akkusatiivin (hen) eron kehitti Christiaen van Heule 1600-luvulla, jotta hollanti muistuttaisi enemmän latinaa. Monet äidinkielisetkään puhujat eivät tunne eroa näiden välillä.

Norja[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

hun f.

  1. (persoonapronomini) hän (naisesta)

Taivutus[muokkaa]

  • objektimuoto: henne
  • possessiivipronomini: hennes

Tanska[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

taivutus
nominatiivi hun
objektimuoto hende
refleksiivimuoto sig
possessiivipronomini (kun omistaja ei ole lauseen subjekti) hendes yl./n./mon.
(kun omistaja on lauseen subjekti) sin yl., sit n., sine mon.

hun f.

  1. (persoonapronomini) hän (naisesta)

Turkki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hun -nu

  1. hurme, veri

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]


Unkari[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hun

  1. hunni