veri
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]veri (24)
- nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehoon ja kuonaa pois kehosta
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋeri/
- tavutus: ve‧ri
Taivutus
[muokkaa]- Sanan taivutus on säännöllinen, mutta poikkeaa vokaalisoinnusta siinä, että yksikön partitiivimuodossa on etuvokaalin ä sijaan takavokaali a, verta.
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | veri | veret |
| genetiivi | veren | verien verten |
| partitiivi | verta | veriä |
| akkusatiivi | veri; veren |
veret |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | veressä | verissä |
| elatiivi | verestä | veristä |
| illatiivi | vereen | veriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | verellä | verillä |
| ablatiivi | vereltä | veriltä |
| allatiivi | verelle | verille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | verenä (vernä) |
verinä |
| translatiivi | vereksi | veriksi |
| abessiivi | verettä | verittä |
| instruktiivi | – | verin |
| komitatiivi | – | verine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vere- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ver- | |
Etymologia
[muokkaa]suomalais-ugrilaisesta kantakielestä[1]
Käännökset
[muokkaa]
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]hera, imuneste, laskimo, plasma, sydän, valtimo
Johdokset
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kokoveri, kuukautisveri, laskimoveri, sovintoveri, sydänveri, teurasveri, tuoreveri, valtimoveri, verenglukoosi, verenhimo, verenhimoinen, verenhukka, verenimijä, verenkierto, verenkuva, verenluovutus, verenmyrkytys, verenpaine, verenperintö, verenpisara, verenpuna, verenpurkauma, verenpurkautuma, verensiirto, verensokeri, verensyöksy, verentungos, verenvaihto, verenveto, verenvika, verenvirtaus, verenvuodatus, verenvuoto, veri-aivoeste, veriappelsiini, veriarvo, veridoping, verigreippi, verihaava, verihera, verihiutale, verihyytymä, verijauho, verijuotikas, verijuuri, verikauha, verikeitto, verikivi, verikoe, verikoira, verikosto, verileipä, verilettu, verilöyly, verimakkara, verinaarmu, verinahka, verineste, verinäyte, veriohukainen, veriohukas, verioksennus, veripahka, veripalttu, veripalvelu, veripankki, veripisara, veriplasma, veripussi, veriraha, verirutto, veriryhmä, veriseerumi, veriside, verisolu, verisuoni, verisyöpä, veritahra, veritankkaus, veritartunta, veritatti, veritauti, veriteitse, veriteko, veritesti, veritukko, veritukos, veritulppa, verityö, veriuhri, veriura, veriuurna, verivaahtera, verivala, veriveli, veriveljeys, verivelka, verivelli, veriviemäri, verivirta
Idiomit
[muokkaa]- kerjätä verta nenästään ‒ uhmata jotakin niin että joutuu kärsimään, hankkia toiminnallaan ikävyyksiä itselleen
- veren maku suussa — äärimmäisin ponnistuksin, vakavasti, ilman iloa
- Liikkua ei tarvitse veren maku suussa, vaan siitä voi nauttiakin.
- veret seisauttava ‒ šokeeraava, kauhistuttava; laajemmin jostakin hätkähdyttävästä tai vaikuttavasta saavutuksesta
- Veri on vettä sakeampaa. ‒ Sukulaisuussuhde on ensisijainen, sukulaisuuteen perustuva uskollisuus on tärkeä.
Aiheesta muualla
[muokkaa]Italia
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]veri
- monikon maskuliinimuoto sanasta vero
Karjala
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]veri
Aiheesta muualla
[muokkaa]- veri Karjalan kielen verkkosanakirjassa
Latina
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]vērī
Substantiivi
[muokkaa]vērī
- yksikön datiivimuoto sanasta vēr
Serbia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]veri
Verbi
[muokkaa]veri
Verbi
[muokkaa]veri
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä verati
Turkki
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]veri
Vepsä
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]veri (gen. veren, part. vert, mon. part. verid)
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]veri (gen vere, part verd, adit verre)
Taivutus
[muokkaa]| Sijamuotoja | Yksikkö | Monikko |
|---|---|---|
| Nominatiivi | veri | vered |
| Genetiivi | vere | verede |
| Partitiivi | verd | veresid |
| Illatiivi | verre veresse | veredesse |
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 24. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen histologian sanasto
- Suomen kielen biologian sanasto
- Suomen kielen elimet
- Italian substantiivien taivutusmuodot
- Karjalan sanat
- Karjalan kielen substantiivit
- Latinan adjektiivien taivutusmuodot
- Latinan substantiivien taivutusmuodot
- Serbian substantiivien taivutusmuodot
- Serbian verbien taivutusmuodot
- Turkin sanat
- Turkin kielen substantiivit
- Vepsän sanat
- Vepsän kielen substantiivit
- Viron sanat
- Viron kielen substantiivit
- Karjalan kielen elimet
- Viron kielen elimet
