-nsä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: -nsa

Suomi[muokkaa]

Suffiksi[muokkaa]

-nsä (pudottaa pois yksikön ja monikon genetiivin -n:n, yksikön ja monikon illatiivin -n:n ja monikon nominatiivin -t:n)

  1. (possessiivinen) Etuvokaaleja (ä, ö, y) sisältävään substantiiviin (ja joihinkin pronomineihinkin) liitettävä takaliite, joka ilmaisee, että asia tai esine kuuluu henkilölle tai henkilöille, jo(i)sta puhuja puhuu, mutta jo(i)ta puhuja ei puhuttele, tai liittyy ko. henkilöön/henkilöihin esim. siten, että henkilö on tehnyt/henkilöt ovat tehneet sen tms.:
  2. (possessiivinen) Liitetään etuvokaaleja sisältävän, genetiiviä vaativan postposition perään, kun postposition objekti on persoonapronominin hän genetiivi hänen tai persoonapronominin he genetiivi heidän:
  3. (possessiivinen) Käytetään ajattelemista, uskomista, tahtoa, kertomista, väittämistä tms. ilmaisevien verbien jälkeen tulevassa, että-lauseen korvaavassa partisiippirakenteessa, kun päälauseella ja lauseenvastikkeen korvaamalla että-lauseella on sama subjekti hän tai he, liitetään etuvokaaleja sisältävän aktiivin partisiipin preesensiin yksikön genetiiviin (juoksevan, olevan), kun partisiippirakenteen tekeminen on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa:
    • Hän sanoi tekevänsä läksyjänsä. (Hän sanoi, että hän tekee läksyjänsä.)
  4. (possessiivinen) Käytetään ajattelemista, uskomista, kertomista, väittämistä tms. ilmaisevien verbien jälkeen tulevassa, että-lauseen korvaavassa partisiippirakenteessa, kun päälauseella ja lauseenvastikkeen korvaamalla että-lauseella on sama subjekti hän tai he, liitetään etuvokaaleja sisältävän aktiivin partisiipin perfektin yksikön genetiiviin (juosseen, olleen), kun partisiippirakenteen tekeminen edeltää päälauseen toimintaa:
    • He väittivät tehneensä läksyjänsä. (He väittivät, että he olivat tehneet läksyjänsä.)
  5. (possessiivinen) Käytetään päälauseen kanssa samanaikaista toimintaa ilmaisevassa lauseenvastikkeessa, kun päälauseella ja lauseenvastikkeen korvaamalla kun-lauseella on sama subjekti hän tai he, liitetään etuvokaaleja sisältävän aktiivin toisen infinitiivin inessiiviin (juostessa, ollessa):
    • Tehdessänsä läksyjänsä hän kuuli laukauksen ulkoa. (Kun hän teki läksyjänsä, hän kuuli laukauksen ulkoa.)
  6. (possessiivinen) Käytetään päälauseen toimintaa edeltävää toimintaa ilmaisevassa lauseenvastikkeessa, kun päälauseella ja lauseenvastikkeen korvaamalla (sitten)/sen jälkeen kun -lauseella on sama subjekti hän tai he, liitetään etuvokaaleja sisältävän passiivin partisiipin perfektin yksikön partitiiviin (juostua, oltua):
    • Tehtyänsä läksynsä he kuulivat laukauksen ulkoa. (Kun he olivat tehneet läksynsä, he kuulivat laukauksen ulkoa.)
  7. (possessiivinen) Käytetään tarkoitusta ilmaisevassa, jotta-lauseen korvaavassa finaalisessa lauseenvastikkeessa, kun päälauseella ja lauseenvastikkeen korvaamalla lauseella on sama subjekti hän tai he, liitetään etuvokaaleja sisältävän ensimmäisen infinitiivin pitkään muotoon (juostakse-, ollakse-):
    • Tehdäksensä läksynsä hyvin hän meni hiljaiseen huoneeseen. (Jotta hän tekisi/voisi tehdä läksynsä hyvin, hän meni hiljaiseen huoneeseen.)

Huomautukset[muokkaa]

  • Kun omistusliite -nsä liitetään substantiiviin, joka on yksikön tai monikon inessiivissä, elatiivissa, allatiivissa, adessiivissa, ablatiivissa, translatiivissa, essiivissä tai abessiivissa, monikon partitiivissa tai komitatiivissa tai yksikön yhteen ä-kirjaimeen loppuvassa partitiivissa, liitteen s- ja ä-kirjaimet jätetään usein liitteestä pois, jolloin sanan taivutuspäätteen omistusliitteen n-kirjainta seuraava viimeinen ä- tai e-kirjain kahdentuu ja jolloin liitteeksi jää -än. Kirjakielessä hyväksytään sekä pidempi muoto että lyhyempi muoto (vrt. -nsa ja -an). Sama ilmiö on hyvin yleinen lauseenvastikkeissa käytettävissä verbin nominaalimuodoissa ja adverbeissa, joiden kanssa käytetään omistusliitettä (häpeissänsä, vrt. häpeissään; mielellänsä vrt. mielellään).

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]