postpositio

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

postpositio (3)

  1. (kielitiede) nominaalisen päälausekkeensa jälkeen tuleva suhdesana, esim. jälkeen (vrt. prepositio):
    Talven jälkeen tulee kevät.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpost̪poˌsit̪io/
  • tavutus: post‧po‧si‧ti‧o

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi postpositio postpositiot
genetiivi postposition postpositioiden
postpositioitten
partitiivi postpositiota postpositioita
akkusatiivi postpositio;
postposition
postpositiot
sisäpaikallissijat
inessiivi postpositiossa postpositioissa
elatiivi postpositiosta postpositioista
illatiivi postpositioon postpositioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi postpositiolla postpositioilla
ablatiivi postpositiolta postpositioilta
allatiivi postpositiolle postpositioille
muut sijamuodot
essiivi postpositiona postpositioina
translatiivi postpositioksi postpositioiksi
abessiivi postpositiotta postpositioitta
instruktiivi postpositioin
komitatiivi postpositioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo postpositio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]