häntä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

häntä

  1. (persoonapronomini, taivutusmuoto) partitiivimuoto sanasta hän

Substantiivi[muokkaa]

häntä (10-J)

  1. selkärankaisilla selkärangan jatkona peräaukon yläpuolella sijaitseva ruumiinosa
  2. (kuvaannollisesti) loppupää, häntäpää
    olla hännillä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [hæn̪t̪æ]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi häntä hännät
genetiivi hännän häntien
(häntäin)
partitiivi häntää häntiä
akkusatiivi häntä; hännän hännät
Sisäpaikallissijat
inessiivi hännässä hännissä
elatiivi hännästä hännistä
illatiivi häntään häntiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hännällä hännillä
ablatiivi hännältä hänniltä
allatiivi hännälle hännille
Muut
essiivi häntänä häntinä
translatiivi hännäksi hänniksi
abessiivi hännättä hännittä
instruktiivi hännin
komitatiivi häntine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • häntä heiluttaa koiraa – Ilmaisee, että henkilö on menettänyt asioiden hallinnan; asiat hallitsevat henkilöä.
  • tuli hännän alla – kova kiire
  • ei päätä, ei häntää – ei järkeä
  • häntä koipien välissä – pettyneenä, epäonnistuneena
  • kissan hännän nosto