juuri

Wikisanakirjasta
Katso myös: Juuri

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

juuri

Wikipedia
Katso artikkeli Juuri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (ajan adverbi) parhaillaan, paraikaa, parasta aikaa
    Olin juuri aikeissa lähteä.
  2. (ajan adverbi) hetki sitten
    Tulin juuri.
  3. (tavan adverbi) muun sanan merkitystä vahvistava tai heikentävä tavan adverbi, aivan, sanottavasti; tasan, täsmälleen
    juuri niin, aivan niin, sillä tavalla
    ei juuri nimeksikään
    Se on juuri sellainen kuin ajattelin.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjuːri/
  • tavutus: juu‧ri

Etymologia[muokkaa]

Sanan juuri i-latiivi. Merkityksen kehitys on ehkä ollut ’juureen asti’ > ’kokonaan’ > ’aivan, sangen’ > ’aivan äsken’. Mordvan jur ’tyvi; pensas’ on etymologinen vastine.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • juuri Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

Wikipedia
Katso artikkeli Juuri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Juuret

juuri (26)

  1. (kasvitiede) kasvin lehdetön, ravinteita ottava useimmiten maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen
  2. (anatomia, hammaslääketiede) hampaan leukaluuhun kiinnittynyt ikenen peitossa oleva osa
  3. (kielitiede) sanajuuri
  4. (matematiikka) yhtälön juuri on luku, jossa yhtälö toteutuu, yhtälön ratkaisu
    Etsi yhtälöryhmän kaikki juuret.
  5. (matematiikka) potenssiin korottamisen käänteistoimitus
  6. (keittiö) hapatettava taikinan tai muun ruoan alus
    Lisäsin viilipurkin tähteestä maitoon juuren uutta viiliä varten.
  7. alaosa tai alapää, tyvi, kanta, alusta, katve, vieri, vierusta
    Vuoren juurella olevat talot ovat talvisin alttiina lumivyöryille.
    Tavataan tornin juurella.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjuːri/
  • tavutus: juu‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi juuri juuret
genetiivi juuren juurten
juurien
partitiivi juurta juuria
akkusatiivi juuri;
juuren
juuret
sisäpaikallissijat
inessiivi juuressa juurissa
elatiivi juuresta juurista
illatiivi juureen juuriin
ulkopaikallissijat
adessiivi juurella juurilla
ablatiivi juurelta juurilta
allatiivi juurelle juurille
muut sijamuodot
essiivi juurena juurina
translatiivi juureksi juuriksi
abessiivi juuretta juuritta
instruktiivi juurin
komitatiivi juurine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo juure-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
juur-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

alkeisjuuri, alkujuuri, alvejuuri, arrowjuuri, arrowjuurijauho, emäjuuri, etikkapunajuuri, ginsengjuuri, hammasjuuri, hampaanjuuri, hapanjuuri, harajuuri, hirvenjuuri, hiusjuuri, ilmajuuri, juurenhaara, juurenotto, juuriartisokka, juuribakteeri, juurieläin, juurihaarukka, juurihapsi, juuriharja, juurihoito, juurihuntu, juurijalkainen, juurikalvo, juurikanava, juurikarva, juurikasvi, juurikaula, juurikori, juurikääpä, juurilaho, juurilauseke, juurileipä, juurimato, juurimatto, juurimerkki, juurimorfeemi, juurimukula, juurinimipalvelin, juurinystyrä, juuriosa, juuripaakku, juuripaikka, juuripermanentti, juuripuu, juuriselleri, juuritäyte, juuriverso, juurivesa, kalmojuuri, karvanjuuri, kuutiojuuri, kynnenjuuri, lakritsijuuri, lisäjuuri, maarianverijuuri, mukulajuuri, mustajuuri, neliöjuuri, nenänjuuri, nuolijuuri, nuolijuurijauho, pesäjuuri, piparjuuri, pukinjuuri, punajuuri, purtojuuri, puunjuuri, pärskäjuuri, pääjuuri, ruohonjuuri, ruohonjuurijärjestö, ruohonjuuritaso, rusojuuri, ruttojuuri, sanajuuri, sananjuuri, sienijuuri, sirkkajuuri, sukujuuri, syyläjuuri, taikinanjuuri, valkojuuri, verijuuri, versojuuri, virmajuuri, vuohenjuuri, vuorenjuuri

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • juuri Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.