ratkaisu

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ratkaisu (2)

  1. oikea vastaus tai vastaus ongelmaan
    Ratkaisut ovat kirjan lopussa.
  2. (oikeustiede) riidan saaminen selvitetyksi tai tuomioistuimen päätös
    Odotamme KKO:n ratkaisua.
  3. ratkeaminen, keskeneräisen tai epäselvän tilanteen selviäminen
    Matti löysi ratkaisun häntä vaivanneeseen tilanteeseen.
    Suomen kolmannesta maalista koitui pelin ratkaisu.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ratkaisu ratkaisut luo
genetiivi ratkaisun luo ratkaisujen luo
partitiivi ratkaisua ratkaisuja luo
akkusatiivi ratkaisu; ratkaisun luo ratkaisut luo
sisäpaikallissijat
inessiivi ratkaisussa luo ratkaisuissa
elatiivi ratkaisusta luo ratkaisuista
illatiivi ratkaisun luo ratkaisuihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi ratkaisulla luo ratkaisuilla
ablatiivi ratkaisulta luo ratkaisuilta
allatiivi ratkaisulle luo ratkaisuille
muut sijamuodot
essiivi ratkaisuna luo ratkaisuina luo
translatiivi ratkaisuksi luo ratkaisuiksi
abessiivi ratkaisutta ratkaisuitta
instruktiivi ratkaisuin
komitatiivi ratkaisuine-
+ omistusliite luo

Etymologia[muokkaa]

ratkaista + -u

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ratkaisuehdotus, ratkaisukeino, ratkaisukristillisyys, ratkaisumaali, ratkaisumalli, ratkaisuottelu, ratkaisutaistelu, ratkaisutapa, ratkaisuvaihe, ratkaisuvalta

Aiheesta muualla[muokkaa]