ratkaisu

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ratkaisu (2)

  1. oikea vastaus tai vastaus ongelmaan
    Ratkaisut ovat kirjan lopussa.
  2. (oikeustiede) riidan ratkaisu tai tuomioistuimen päätös
    Odotamme KKO:n ratkaisua.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ratkaisuu ratkaisuut
genetiivi ratkaisuun ratkaisuujen
(ratkaisuuin)
partitiivi ratkaisuua ratkaisuuja
akkusatiivi ratkaisuu; ratkaisuun ratkaisuut
Sisäpaikallissijat
inessiivi ratkaisuussa ratkaisuuissa
elatiivi ratkaisuusta ratkaisuuista
illatiivi ratkaisuuun ratkaisuuihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ratkaisuulla ratkaisuuilla
ablatiivi ratkaisuulta ratkaisuuilta
allatiivi ratkaisuulle ratkaisuuille
Muut
essiivi ratkaisuuna ratkaisuuina
translatiivi ratkaisuuksi ratkaisuuiksi
abessiivi ratkaisuutta ratkaisuuitta
instruktiivi ratkaisuuin
komitatiivi ratkaisuuine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

ratkaista + -u

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]