Siirry sisältöön

hammas

Wikisanakirjasta
Katso myös: Hammas
Wikipedia
Katso artikkeli Hammas Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
hampaat

Substantiivi

[muokkaa]

hammas (41-H) (monikko hampaat)

  1. (anatomia) selkärankaisten eläinten suussa oleva puremiseen tarkoitettu elin, jossa on erilaisia ​​kudoksia ja hermo ja verisuonet. Ei ole luutuma.
  2. (tekniikka) työkalussa, koneissa ja laitteissa olevat erilaiset tarttuvat ulokkeet ja väkäset
    sahanterän hampaat
    hammaspyörän hampaat
  3. (kasvitiede) versokasvien lehtilavan laitaa yleensä tasavälein reunustavat teräväkärkiset ulokkeet

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhɑmːɑs/
  • tavutus: ham‧mas

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hammas hampaat
genetiivi hampaan hampaiden
hampaitten
partitiivi hammasta hampaita
akkusatiivi hammas;
hampaan		 hampaat
sisäpaikallissijat
inessiivi hampaassa hampaissa
elatiivi hampaasta hampaista
illatiivi hampaaseen hampaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hampaalla hampailla
ablatiivi hampaalta hampailta
allatiivi hampaalle hampaille
muut sijamuodot
essiivi hampaana hampaina
translatiivi hampaaksi hampaiksi
abessiivi hampaatta hampaitta
instruktiivi – hampain
komitatiivi – hampaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hampaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo		 hammas-

Etymologia

[muokkaa]

balttilainen laina (n. 2000–3000 vuotta sitten)[1]

Käännökset

[muokkaa]
1. anatomia
2. tekniikka
3. kasvitiede

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

ajanhammas, alahammas, etuhammas, hammasaihe, hammasaukko, hammasemali, hammaseroosio, hammasfriisi, hammasharja, hammashermo, hammashoitaja, hammashoito, hammashoitola, hammashöylä, hammasjako, hammasjatkos, hammasjuuri, hammasjyrsin, hammaskaari, hammaskaarnakuoriainen, hammaskaava, hammaskaries, hammaskarppi, hammaskartta, hammaskehrääjä, hammaskeiju, hammasketju, hammaskiille, hammaskipu, hammaskirurgi, hammaskirurgia, hammaskisko, hammaskitti, hammaskivi, hammasklinikka, hammaskosketus, hammaskulta, hammaskuoppa, hammaskytkin, hammaskyyhky, hammaslaita, hammaslanka, hammaslasi, hammasliha, hammasliitos, hammasliitu, hammaslinnut, hammaslista, hammasloma, hammasluu, hammaslääketiede, hammaslääkäri, hammasmato, hammasmätä, hammasnasta, hammaspeikko, hammaspeite, hammaspora, hammasproteesi, hammaspuhdiste, hammaspyörä, hammasraha, hammasrakenne, hammasraspi, hammasrata, hammasratas, hammasreuna, hammasrivi, hammasrivireikäommel, hammassairaus, hammassakset, hammassalvos, hammassato, hammassementti, hammassilta, hammassuoja, hammassuojus, hammassärky, hammastahdas, hammastahna, hammastanko, hammastarha, hammastauti, hammasteknikko, hammastikku, hammastäyte, hammasvaarna, hammasvalas, hammasvalli, hammasväli, hammasvälikkö, hammasvälitys, hammasäänne, hampaanhoito, hampaanjuuri, hampaanjälki, hampaankaula, hampaankolo, hampaankolotus, hampaanoikominen, hampaanoionta, hampaanotto, hampaanpaikkaus, hampaanpoisto, hampaanpuudutus, hampaantäyte, hampaanydin, hopeahammas, ihohammas, irtohammas, irvihammas, kahvihammas, kulmahammas, kultahammas, kärkihammas, maitohammas, munahammas, myrkkyhammas, nastahammas, poskihammas, puuhammas, raateluhammas, rautahammas, sahanhammas, sykloidihammas, syöksyhammas, syömähammas, takahammas, tekohammas, tekohampaat, teräshammas, torahammas, viilanhammas, viisaudenhammas, välihammas, ylähammas

Idiomit

[muokkaa]
  • ajan hammas – ajan kuluttava vaikutus
  • hammasta purren – kiukkunsa t. loukkantumisensa niellen; sisukkaasti
  • hampaat irvessä — väkisin, ilman iloa
  • hampaisiin asti aseistautunut
  • olla jotain hampaankolossa - kantaa kaunaa; olla jotain sanottavaa t. selvitettävää jkn kanssa
  • olla (jonkun) hampaissa/joutua jonkun hampaisiin – olla parjauksen t. juorujen kohteena
  • iskeä hampaansa johonkin
  • pitkin hampain – myöntyen vastentahtoisesti
  • kynsin hampain – kaikin voimin, lujasti; rajusti

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hammas Kielitoimiston sanakirjassa
  • hammas Tieteen termipankissa
  • hammas Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • hammas Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkeli 592 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hammas (gen. hamba, part. hammast, adit. hamba)

  1. (anatomia) hammas
    Mul valutab hammas. – Minulla on hammassärkyä.
  2. (tekniikka) hammas
    teravate hammastega saag – terävähampainen saha

Taivutus

[muokkaa]
  Näytä/piilota taivutustaulukko
yksikkö monikko
nominatiivihammashambad
genetiivihambahammaste
partitiivihammasthambaid
illatiivihambassehammastesse
hambaisse
inessiivihambashammastes
hambais
elatiivihambasthammastest
hambaist
allatiivihambalehammastele
hambaile
adessiivihambalhammastel
hambail
ablatiivihambalthammastelt
hambailt
translatiivihambakshammasteks
hambaiks
terminatiivihambanihammasteni
essiivihambanahammastena
abessiivihambatahammasteta
komitatiivihambagahammastega

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Anatomia
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hammas sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Võro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hammas (gen. hamba, part. hammast, mon. nom. hambaq)

  1. hammas

Viitteet

[muokkaa]
  1. ↑ Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=hammas&oldid=5165539”