selkärankainen
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]selkärankainen (38)
- sellainen, jolla on selkäranka
- (kuvaannollisesti) aiheellista vastuuseen joutumistaan kaihtamaton
- Olen seurannut lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilan toimintaa ja hän on mielestäni selkärankainen jyrähtäjä. (kdlehti.fi)
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. sellainen, jolla on selkäranka
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]selkärankainen (38)
- mikä tahansa selkärankaisten alajaksoon (Vertebrata) kuuluva eläinlaji tai sellaisen yksilö
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selkärankainen | selkärankaiset |
| genetiivi | selkärankaisen | selkärankaisten selkärankaisien |
| partitiivi | selkärankaista | selkärankaisia |
| akkusatiivi | selkärankainen; selkärankaisen |
selkärankaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selkärankaisessa | selkärankaisissa |
| elatiivi | selkärankaisesta | selkärankaisista |
| illatiivi | selkärankaiseen | selkärankaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selkärankaisella | selkärankaisilla |
| ablatiivi | selkärankaiselta | selkärankaisilta |
| allatiivi | selkärankaiselle | selkärankaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selkärankaisena (selkärankaisna) |
selkärankaisina |
| translatiivi | selkärankaiseksi | selkärankaisiksi |
| abessiivi | selkärankaisetta | selkärankaisitta |
| instruktiivi | – | selkärankaisin |
| komitatiivi | – | selkärankaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | selkärankaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
selkärankais- | |
Käännökset
[muokkaa]1. mikä tahansa Vertebrata-alajakson eläin
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- selkärankainen Kielitoimiston sanakirjassa