juurtua

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

juurtua (52-K) (taivutus[luo])

  1. (kasveista) tulla juurtuneeksi, kasvattaa juuret maahan
  2. (kuvaannollisesti) vakinaistua
    syvälle juurtunut tapa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjuːrt̪uɑˣ/
  • tavutus: juur‧tu‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

juurtumahapsi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • juurtua Kielitoimiston sanakirjassa