mana

Wikisanakirjasta
Katso myös: maná, mână
Wikipedia
Katso artikkeli Mana (voima) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mana (9)

  1. manala, tuonela, muinaissuomalaisessa mytologiassa paikka, johon kuolleiden sielut joutuvat; kuolema
    mennä manan maille

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑnɑ/
  • tavutus: ma‧na

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mana Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

mana (9)

  1. polynesialaisessa mytologiassa kaikissa ihmisissä, eläimissä ja asioissa asuva voima
  2. tietokonepeleissä ja roolipeleissä voima jota voi käyttää taikomiseen, taikavoima

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mana manat
genetiivi manan manojen
(manain)
partitiivi manaa manoja
akkusatiivi mana;
manan
manat
sisäpaikallissijat
inessiivi manassa manoissa
elatiivi manasta manoista
illatiivi manaan manoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi manalla manoilla
ablatiivi manalta manoilta
allatiivi manalle manoille
muut sijamuodot
essiivi manana manoina
translatiivi manaksi manoiksi
abessiivi manatta manoitta
instruktiivi manoin
komitatiivi manoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mana-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • lainattu luultavasti englannin kautta maorin sanasta mana << perimmiltään polynesialaisen kantakielen sanasta *mana

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mana Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mana

  1. mana (mytologia, pelit)
    How much you got mana left? – Kuinka paljon sinulla on taikavoimaa jäljellä?

Indonesia[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

mana

  1. (di mana) missä
  2. (dari mana) mistä
  3. (ke mana) mihin

Pronomini[muokkaa]

yang mana

  1. mikä

Kroaatti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mána f. 

  1. puute, vika, vajavaisuus

Etymologia[muokkaa]

kantaslaavin *mana

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mána Hrvatski jezični portal

Substantiivi[muokkaa]

mȁna f. 

  1. manna (Raamatun Toisessa Mooseksen kirjassa mainittu ruoka)

Etymologia[muokkaa]

latinan manna

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mȁna1 Hrvatski jezični portal

Substantiivi[muokkaa]

mȁna f. 

  1. mana (polynesialaisessa mytologiassa kaikissa ihmisissä, eläimissä ja asioissa asuva voima)

Etymologia[muokkaa]

englannin mana

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mȁna2 Hrvatski jezični portal

Malaiji[muokkaa]

Konjunktio[muokkaa]

mana

  1. (di mana) missä
  2. (dari mana) mistä
  3. (ke mana) mihin

Portugali[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mana f.

  1. sisko

Ruotsi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

mana (1)

  1. kehottaa, muistuttaa
  2. manata, loihtia

Taivutus[muokkaa]

Taivutus – mana
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens manar [luo] manas
imperfekti manade manades
supiini manat manats
imperatiivi mana
Nominaalimuodot