manala

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

manala (12)[1]

  1. (mytologia) tuonela, vainajien olinpaikka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi manala manalat
genetiivi manalan manaloiden
manaloitten
(manalain)
partitiivi manalaa manaloita
akkusatiivi manala; manalan manalat
Sisäpaikallissijat
inessiivi manalassa manaloissa
elatiivi manalasta manaloista
illatiivi manalaan manaloihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi manalalla manaloilla
ablatiivi manalalta manaloilta
allatiivi manalalle manaloille
Muut
essiivi manalana manaloina
translatiivi manalaksi manaloiksi
abessiivi manalatta manaloitta
instruktiivi manaloin
komitatiivi manaloine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12