itse

Suomi

Adverbi

itse

1. omatoimisesti, henkilökohtaisesti

   Tein sen itse.

Ääntäminen

• IPA: /ˈit̪seˣ/
• tavutus: it‧se

Pronomini

itse

1. (refleksiivinen) lauseen pääsanaan viittaavana appositiona käytettävä sana, joka korostaa nimenomaan lauseen subjektin eikä minkään muun tekevän jotakin

   Teitkö sen itse? Tietenkin, minä tein sen täysin itse. Ihmettelen usein itsekseni maailmanmenoa.

   Hän on päättänyt tehdä sen aivan itse.

   Vaunu lähti itse, kenenkään auttamatta, liikkeelle.

2. (refleksiivinen, ~ + omistusliite) korvaa lauseen subjektina olevan persoonapronominin tämän ollessa lauseen muuna jäsenenä: kts. itseni, itsesi, itsensä, itsemme, itsenne

   Itseäsi sinä voit siitä kiittää. Hän kiusaa itseään aivan turhaan.

Käännökset

1. pääsanan kanssa käytettävä sana, joka korostaa nimenomaan lauseen subjektin eikä minkään muun tekevän jtk

englanti: -self (myself, yourself, himself, herself, ourselves, yourselves, themselves) espanja: por sí mismo, por sí misma esperanto: mem japani: 自分 kurdi: xwe latvia: pats liivi: īž pohjoissaame: ieš

ruotsi: själv saksa: selbst turkki: kendi ukraina: сам, самий venäjä: сам vepsä: iče viro: ise võro: esiq, ess, es

Substantiivi

itse (8)

1. (psykologia) ego; persoonan subjektiivinen kokemus tai näkemys oman olemuksensa ilmentymisestä (kokonaisuutena)
2. (parapsykologia) varjosielu, kaksoisolento tai etiäinen

   Mies halvaantui, kun hänen itsensä lähti omille teilleen.

   En se ollut minä, se oli minun itseni.

Taivutus

Taivutus on kuten sanalla "nalle". Monikkomuodosta käytössä on lähinnä partitiivimuoto "itsejään", esimerkiksi "Anna muidenkin olla omia itsejään." Siinäkin voisi vaihtoehtoisesti käyttää muotoilua: "Anna muidenkin olla oma itsensä."

Liittyvät sanat

• itsekkyys
• itsellisyys
• itseys

Johdokset

• adjektiivit: itsekseen, itsekäs, itsellinen, itsenäinen, itsetön
• adverbit: itse asiassa

Yhdyssanat

itsearvostus, itsehallinto, itsehalveksinta, itsehalveksunta, itsehavainnointi, itsehedelmöitys, itsehillintä, itsehoito, itseihailu, itseilmaisu, itseinduktio, itseinho, itseironia, itseiva, itsekasvatus, itsekehu, itsekidutus, itsekontrolli, itsekorostus, itsekritiikki, itsekunnioitus, itsekuri, itselaukaisin, itseluottamus, itsemurha, itsemurhaaja, itsensäpaljastaja, itseoikaisu, itsepalvelu, itsepetos, itsepoiminta, itsepuolustus, itsepölytys, itserahoitus, itserakas, itserakkaus, itseruoskinta, itsesensuuri, itsesiitos, itsesoimaus, itsesuggestio, itsesuojelu, itsesytyntä, itsesyytös, itsesäilytys, itsesääli, itsesäätely, itsetarkkailu, itsetarkoitus, itsetehostus, itsetilitys, itsetuho, itsetuntemus, itsetunto, itsetutkistelu, itsetypistys, itsetyydytys, itsevalta, itsevaltias, itsevarma

Aiheesta muualla

• itse Kielitoimiston sanakirjassa