itsekkyys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

itsekkyys (40)[1]

  1. luonteenpiirre, joka sisältää keskittymisen omaan itseen muiden kustannuksella

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi itsekkyys itsekkyydet
genetiivi itsekkyyden itsekkyyksien
partitiivi itsekkyyttä itsekkyyksiä
akkusatiivi itsekkyys; itsekkyyden itsekkyydet
Sisäpaikallissijat
inessiivi itsekkyydessä itsekkyyksissä
elatiivi itsekkyydestä itsekkyyksistä
illatiivi itsekkyyteen itsekkyyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi itsekkyydellä itsekkyyksillä
ablatiivi itsekkyydeltä itsekkyyksiltä
allatiivi itsekkyydelle itsekkyyksille
Muut
essiivi itsekkyytenä itsekkyyksinä
translatiivi itsekkyydeksi itsekkyyksiksi
abessiivi itsekkyydettä itsekkyyksittä
instruktiivi itsekkyyksin
komitatiivi itsekkyyksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

itsekäs + -yys

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40