itsekkyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
itsekkyys (40)
- luonteenpiirre, joka sisältää keskittymisen omaan itseen muiden kustannuksella
- Onko sairaanhoitajien lakko itsekkyyden riemuvoitto?
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈit̪sekːyːs/
- tavutus: it‧sek‧kyys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | itsekkyys | itsekkyydet |
| genetiivi | itsekkyyden | itsekkyyksien |
| partitiivi | itsekkyyttä | itsekkyyksiä |
| akkusatiivi | itsekkyys; itsekkyyden |
itsekkyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | itsekkyydessä | itsekkyyksissä |
| elatiivi | itsekkyydestä | itsekkyyksistä |
| illatiivi | itsekkyyteen | itsekkyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | itsekkyydellä | itsekkyyksillä |
| ablatiivi | itsekkyydeltä | itsekkyyksiltä |
| allatiivi | itsekkyydelle | itsekkyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | itsekkyytenä | itsekkyyksinä |
| translatiivi | itsekkyydeksi | itsekkyyksiksi |
| abessiivi | itsekkyydettä | itsekkyyksittä |
| instruktiivi | – | itsekkyyksin |
| komitatiivi | – | itsekkyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | itsekkyyde- | |
| vahva vartalo | itsekkyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
itsekkyyt- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. luonteenpiirre, joka sisältää keskittymisen omaan itseen muiden kustannuksella
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- itsekkyys Kielitoimiston sanakirjassa