itseironia

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

itseironia (12)

  1. itsensä halventamista ja vähättelemistä; omalla kustannuksellaan vitsailemista, kykyä tehdä pilkkaa itsestään
    Esimerkki itseironiasta: Kaisa pudotti vahingossa kahvipannun maahan ja huudahti: ”Olenpas taitava!”

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈit̪seˣˌironiɑ/
  • tavutus: it‧se‧i‧ro‧ni‧a

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista itse ja ironia

Aiheesta muualla[muokkaa]