rapa

Katso myös: Rapa

Suomi

Substantiivi

rapa (9)

1. mullan ja veden märkä sekoitus, kura, muta, mura, lieju
2. Rapan saarella, Ranskan Polynesiassa puhuttava uhanalainen austronesialainen kieli, jolla on noin 500 puhujaa (kielitunnus: ray)

Etymologia

vanha germaaninen laina

Käännökset

Numero puuttuu. maa-aines

englanti: mud portugali: lama f., lodo m. ranska: boue f.

ruotsi: lervälling saksa: Schmutz m.

Numero puuttuu. kieli

englanti: Rapan ruotsi: rapaiska

saksa: Rapaisch n.

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: rapautua

Yhdyssanat

rapajuoppo, rapakeli, rapakivi, rapakunto

Idiomit

• mennä tai ajaa niin, että rapa roiskuu : ajaa tilanteeseen nähden liian nopeasti.

Aiheesta muualla

• rapa Kielitoimiston sanakirjassa
• rapa Tieteen termipankissa

Italia

Substantiivi

rapa f. (monikko rape)

1. nauris

Verbi

rapa

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä rapare
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä rapare

Rapanui

Substantiivi

rapa

1. (maantiede) saari

Rarotonga

Substantiivi

rapa

1. (ilmatiede) salama

Ruotsi

Verbi

rapa (1)

1. röyhtäistä, röyhtäillä

Taivutus

Taivutus – rapa
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	rapar [luo]	rapas
imperfekti	rapade	rapades
supiini	rapat	rapats
imperatiivi	rapa	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: rapa
• passiivin infinitiivi: rapas
• aktiivin part. prees: rapande [luo]
• passiivin part. prees: rapandes
• part. perf.: yl. rapad, n. rapat, määr./mon. rapade

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: rap

Tuamotu

Substantiivi

rapa

1. (ilmatiede) salama