kura

Wikisanakirjasta
Katso myös: kůra

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kura (10)

  1. veden ja saven löysä seos
    yltä päältä kurassa
    polvia myöten kurassa
  2. (idiomi) vetinen uloste
    olla kuralla
  3. (kuvaannollisesti, arkikieltä) roska, paska (jokin, minkä puhuja haluaa esittää täysin kelvottomana tai merkityksettömänä)
    Tuohan on aivan hirveää kuraa!
  4. (ammattislangia) juokseva betoni tai sementtimassa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈku.rɑ/
  • tavutus: ku‧ra

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kura kurat
genetiivi kuran kurien
(kurain)
partitiivi kuraa kuria
akkusatiivi kura;
kuran 		kurat
sisäpaikallissijat
inessiivi kurassa kurissa
elatiivi kurasta kurista
illatiivi kuraan kuriin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuralla kurilla
ablatiivi kuralta kurilta
allatiivi kuralle kurille
muut sijamuodot
essiivi kurana kurina
translatiivi kuraksi kuriksi
abessiivi kuratta kuritta
instruktiivi – kurin
komitatiivi – kurine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kura-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		-

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

1. veden ja saven sekoitus, muta

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kurakeli, kuralammikko, kuralätäkkö, kuramatto, kuravelli, kuravesi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kura Kielitoimiston sanakirjassa

Puola[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kura f.

  1. kana

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kura&oldid=4243699”