lama

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: lamă


Wikipedia
Katso artikkeli Lama (talous) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama (9)

  1. (taloustiede) kansantalouden tilanne jossa bruttokansantuote yleisen määritelmän mukaan laskee (muutos on miinusmerkkistä) vähintään kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä; taloustoiminnan supistumisen kausi, jonka seurauksena usein tavallista enemmän irtisanomisia ja konkursseja; pitkittynyt, vähintään kahden vuosineljänneksen pituinen matalasuhdanne; vakavampi kuin taantuma
  2. (uskonto) tiibetinbuddhalainen opettaja

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑmɑ/
  • tavutus: la‧ma

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

lamakausi, lamatila, talouslama

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lama Kielitoimiston sanakirjassa
  • lama Tieteen termipankissa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Lama. Kotimaisten kielten keskus

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama

  1. (uskonto) lama

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama f.

  1. lieju, muta
  2. lima

Substantiivi[muokkaa]

lama m.

  1. (uskonto) lama

Esperanto[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

lama

  1. rampa

Indonesia[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

lama

  1. vanha
  2. pitkäkestoinen

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama f.

  1. terä

Substantiivi[muokkaa]

lama m.

  1. laama
  2. (uskonto) lama

Portugali[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama f.

  1. muta, rapa

Substantiivi[muokkaa]

lama m.

  1. laama
  2. (uskonto) lama

Ranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama m.

  1. laama
  2. (uskonto) lama

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lama Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

lama

  1. (taivutusmuoto) yksikön yleissuvun heikko muoto sanasta lam
  2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko muoto sanasta lam
  3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta lam

Substantiivi[muokkaa]

lama yl. (1) (yks. määr. laman[luo], mon. epämäär. lamor [luo], mon. määr. lamorna [luo])

  1. laama
    Två lamor och två kameler stoppades av polisen i Bredäng i Stockholm. (Aftonbladet)
  2. (uskonto) lama

Substantiivi[muokkaa]

lama yl. (yks. määr. laman[luo], ei monikkoa)

  1. laama (kangas)