Siirry sisältöön

lama

Wikisanakirjasta
Katso myös: lamă
Wikipedia
Katso artikkeli Lama (talous) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama (9)

  1. (taloustiede) kansantalouden tilanne jossa bruttokansantuote yleisen määritelmän mukaan laskee (muutos on miinusmerkkistä) vähintään kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä; taloustoiminnan supistumisen kausi, jonka seurauksena usein ilmenee tavallista enemmän irtisanomisia ja konkursseja; pitkittynyt, vähintään kahden vuosineljänneksen pituinen matalasuhdanne; vakavampi kuin taantuma
  2. (uskonto) tiibetinbuddhalaisuudessa korkea-arvoinen uskonnollinen opettaja

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑmɑ/
  • tavutus: la‧ma

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lama lamat
genetiivi laman lamojen
(lamain)
partitiivi lamaa lamoja
akkusatiivi lama;
laman
lamat
sisäpaikallissijat
inessiivi lamassa lamoissa
elatiivi lamasta lamoista
illatiivi lamaan lamoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lamalla lamoilla
ablatiivi lamalta lamoilta
allatiivi lamalle lamoille
muut sijamuodot
essiivi lamana lamoina
translatiivi lamaksi lamoiksi
abessiivi lamatta lamoitta
instruktiivi lamoin
komitatiivi lamoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lama-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lama Kielitoimiston sanakirjassa
  • lama Tieteen termipankissa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Lama. Kotimaisten kielten keskus

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama (monikko lamas)

  1. (uskonto) lama
  2. lamee (kangas)
  3. rinnakkainen kirjoitusasu sanasta llama

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama f.

  1. lieju, muta
  2. lima

Substantiivi[muokkaa]

lama m.

  1. (uskonto) lama

Esperanto[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

lama

  1. rampa

Galego[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama f.

  1. muta
  2. suo

Indonesia[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

lama

  1. vanha
  2. pitkäkestoinen

Islanti[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

lama

  1. halvattu, rampa

Verbi[muokkaa]

lama

  1. lamauttaa, halvaannuttaa

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama f.

  1. terä

Substantiivi[muokkaa]

lama m.

  1. laama
  2. (uskonto) lama

Katalaani[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama m.

  1. sillihai
  2. (uskonto) lama

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Norja (bokmål)[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama m.

  1. laama
  2. (uskonto) lama

Norja (nynorsk)[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama m.

  1. laama
  2. (uskonto) lama

Norja (riksmål)[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama yl.

  1. laama
  2. (uskonto) lama

Pohjoissaame[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

lama

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin kieltomuoto verbistä lapmat
  2. (taivutusmuoto) yksikön 2. persoonan imperatiivimuoto verbistä lapmat
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin kieltomuoto verbistä lapmat

Portugali[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama f.

  1. muta, rapa

Substantiivi[muokkaa]

lama m.

  1. laama
  2. (uskonto) lama

Ranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lama m.

  1. laama
  2. (uskonto) lama

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lama Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

lama

  1. (taivutusmuoto) yksikön yleissuvun heikko muoto sanasta lam
  2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko muoto sanasta lam
  3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta lam

Substantiivi[muokkaa]

lama yl. (1) (yks. määr. laman[luo], mon. epämäär. lamor[luo], mon. määr. lamorna[luo])

  1. laama
    Två lamor och två kameler stoppades av polisen i Bredäng i Stockholm. (Aftonbladet)
    Poliisi pysäytti Bredängissä, Tukholmassa kaksi laamaa ja kaksi kamelia.
  2. (uskonto) lama

Substantiivi[muokkaa]

lama yl. (yks. määr. laman[luo], ei monikkoa)

  1. laama (kangas)